Ero sivun ”Jazzstandardi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Alkuvuodet: parempi sanamuoto |
p →Alkuvuodet: linkkejä |
||
Rivi 5:
Suuri osa jazzstandardeista on alun perin sävelletty muuhun kuin jazzmusiikkiin, ja ensimmäiset standardit ovatkin ajalta ennen kuin jazz tyylilajina edes oli syntynyt. Muun muassa [[blues]]vaikutteiset kansanlaulut ”[[St. James Infirmary]]”<ref>{{verkkoviite |Nimeke=St. James Infirmary |Tekijä=Sandra Burlingame |Sivusto=JazzStandards.com |Osoite=http://www.jazzstandards.com/compositions-2/stjamesinfirmary.htm |Kieli={{en}} |Viitattu=30.11.2010}}</ref> ja ”[[Frankie and Johnny (kappale)|Frankie and Johnny]]”<ref>{{kirjaviite |Nimeke=The Language of Jazz |Tekijä=Neil Powell |Julkaisija=Taylor & Francis |Vuosi=2000 |Tunniste=ISBN 157958277X |Kieli={{en}} |Sivu=53}}</ref> sekä [[gospel]]kappaleet ”[[Just a Closer Walk with Thee]]”<ref>{{kirjaviite |Nimeke=The Bluegrass Gospel Songbook |Tekijä=Wayne Erbsen |Julkaisija=Mel Bay Publications |Vuosi=2006 |Tunniste=ISBN 1883206529 |Kieli={{en}} |Sivu=97}}</ref> ja ”[[When the Saints Go Marching In]]” ovat peräisin 1800-luvulta. Itse jazz syntyi vuosisadan vaihteessa New Orleansin monipuolisessa musiikillisessa ympäristössä vaikutteinaan torvisoittokuntien [[marssimusiikki]], blues, [[ragtime]] ja [[negrospirituaali|spirituaalilaulut]]. Suosittuja 1900-luvun alkuvuosina sävellettyjä jazznumeroita olivat muun muassa klarinettikappale ”[[High Society (kappale)|High Society]]”<ref>{{kirjaviite |Nimeke=Ramblin’ on my Mind: New perspectives on the blues |Tekijä=David Evans |Julkaisija=University of Illinois Press |Vuosi=2008 |Tunniste=ISBN 0252074483 |Kieli={{en}} |Sivu=301}}</ref> ja [[vaudeville]]-näytöksissä alun perin esitetty ”[[Bill Bailey, Won't You Please Come Home?]]”.
”Bluesin isänä” tunnettu säveltäjä [[W. C. Handy]] oli ensimmäinen joka alkoi julkaista ja myydä bluesmusiikkia. Monista hänen sävellyksistään tuli sittemmin suosittuja jazzstandardeja: näihin kuuluvat muun muassa vuoden 1912 ”[[Memphis Blues]]”, vuoden 1916 ”[[Beale Street Blues]]” sekä huippusuosittu ”[[St. Louis Blues (kappale)|St. Louis Blues]]”, josta on tullut yksi jazzin kaikkien aikojen nauhoitetuimmista kappaleista. Standardeiksi nousseita 1910-luvun ragtime-kappaleita ovat Euday L. Bowmanin ”[[Twelfth Street Rag]]”<ref>{{kirjaviite |Nimeke=The History of Texas Music |Tekijä=Gary Hartman |Julkaisija=Texas A&M University Press |Vuosi=2008 |Tunniste=ISBN 160344002X |Kieli={{en}} |Sivu=90}}</ref> sekä [[Original Dixieland Jass Band]]in tunnetuksi tekemä ”[[Tiger Rag]]”. Populaarimusiikin puolelta suosituimpia jazzrepertuaariin otettuja lauluja ovat [[Irving Berlin]]in ”[[Alexander’s Ragtime Band]]”, [[Turner
Ensimmäiset jazznauhoitukset teki Original Dixieland Jass Band vuonna 1917. Nauhoitetusta ”[[Livery Stable Blues]]” ja ”Dixie Jass Band One-Step” -kappaleet sisältäneestä singlestä tuli hitti, mutta itse sävellysten tekijänoikeuksista oli kiistoja muiden neworleanslaisten muusikoiden kanssa eivätkä kappaleet ole saavuttaneet samanlaista standardin asemaa kuin yhtyeen myöhemmät julkaisut ”[[Darktown Strutters’ Ball]]”, ”Indiana” ja ”Tiger Rag”.
| |||