Ero sivun ”Baltian herttuakunta” versioiden välillä

58 merkkiä lisätty ,  10 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
p (siirsi sivun Baltian yhdistynyt herttuakunta uudelle nimelle Baltian herttuakunta: pyynnöstä)
|alaviite =
}}
'''Baltian herttuakunta''' oli vuonna 1918 [[Latvia]]n ja [[Viro]]n alueet käsittänyt [[baltiansaksalaiset|baltiansaksalaisten]] johtama lyhytikäinen valtio, jonka itsenäisyyden olitunnusti tunnustanutvain [[Saksan keisarikunta]]. Valtio oli olemassa lyhyen aikaa vuonna 1918 ja se lakkasi olemasta saksalaismiehittäjien alkaessa poistua Baltiasta samana vuonna.
 
==Historia==
Ensimmäisessä maailmansodassa Saksa oli miehittänyt Baltian. Viron ja Liivinmaan ritarikunnat kutsuivat Tallinnaan[[Tallinna]]an ja [[Riika|Riiaan]] koolle maakokoukset, joissa valittiin edustajat 12. huhtikuuta Riiassa kokoontuneeseen maaneuvostoon. Maaneuvosto hyväksyi [[Wilhelm II]]:elle osoitetun pyynnön tehdä Virosta ja LiivinmaastaperustuslaillinenLiivinmaasta perustuslaillinen valtio, joka olisi personaaliunionissa Preussin[[Preussi]]n kuninkaaseen.<ref>Zetterberg 2007, s. 503</ref> Saksa ja [[Neuvosto-Venäjä]] olivat lopettaneet keskinäisen sotansa 27. elokuuta 1918 [[Brestin rauhansopimus|Brestin rauhansopimuksella]], jossa Neuvosto-Venäjä luopui kaikista oikeuksistaan Viroon ja [[Liivinmaa]]han. Baltiansaksalaiset anoivat keisari Wilhelm II:ata ryhtymään Baltian herttuaksi, mutta tämänsen sijaan hän tunnustikin alueen itsenäiseksi 22. syyskuuta 1918. Herttuan virka aijottiinaiottiin antaa tämän jälkeen [[Mecklenburg-Schwerrin]]in herttua [[Adolf Friedrich]]ille, joka oli kuulunut Saksalais-baltialaisen yhdistyksen johtokuntaan.<ref>Harjula 2009, s. 105</ref>
 
Vuoden 1918 syksyllä sota näytti kääntyvän Saksan tappioksi, ja valtakunnankansleriksi nousi liberaali [[Baden]]in prinssi [[Maximilian von Baden]]. Tämä merkitsi pehmeämpää politiikkaa Saksassa, mikä näkyi myös miehitetyillä alueilla. Baltiansaksalainen siviilihallinto sai vallan Baltian sotilashallinnolta 17. lokakuuta. Riian maaneuvosto sai vallan 8. armeijalta, joka muuttisiirtyi pois [[Tartto|Tarto]]sta. Baltiansaksalaiset pelkäsivät menettävänsä koko Saksan sotilaalisensotilaallisen tuen pian. Tästä sy7ystäsyystä yritettiin saada tukea paikallisiltapaikalliselta väestöltä, mutta näiltä ei tukea juuri tullut. Aateliskuntien Tukholman edustaja [[von Stryk]] kiersi Tukholman lähetystöjä yrittäen saada Baltian valtiolle ympärysvaltojen tuen. 5. marraskuuta maaneuvosto kokoontui [[Riika|Riiassa]] ja se julistautui vallan korkeimmaksi käyttäjäksi. 7. marraskuuta se asetti hallitukseksi hoitoneuvoston, jonka puheenjohtajaksi tuli paroni [[Adolf Pilar von Pilchau]]n.<ref>Harjula 2009, s. 106</ref> Saksan valtiopäivät asettuivat kuitenkin valtion perustamista vastaan, koska sitä pidettiin Brest-Litovskin rauhansopimuksen vastaisena. Varsinaisesti Baltian herttuakunnan hanke ei kerinnytehtinytkään toteutua ennen Saksan romahtamista myöhemmin marraskuussa.<ref>Zetterberg 2007, s. 504</ref>
 
==Lähteet==
Rekisteröitymätön käyttäjä