Ero sivun ”Neekeri” versioiden välillä

5 merkkiä poistettu ,  11 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
* Jotkut tiedeyhteisön jäsenet katsovat rotujaottelun edelleen hyödylliseksi. Muun muassa filosofi [[Michael Levin]] on esittänyt, että rotu on yhä edelleen hyödyllinen käsite ja rotukäsitteen arvostelun vaikuttimena ovat enemmän poliittiset kuin tieteelliset syyt.{{Lehtiviite | Tekijä=Levin, Michael | Otsikko=The Race Concept: A Defense | Julkaisu=Behavior and Philosophy | Vuosi=2002 | Numero=30 | Sivut=21-46 | www=http://www.behavior.org/journals_BP/2002/Levin.pdf | Tiedostomuoto=PDF | Kieli={{en}} }}
 
</ref> mukaista [[negridinen rotu|negridistä rotua]].<ref name="Kielitoimiston sanakirja: neekeri">”neekeri ''us. halv.'' negridiseen rotuun kuuluva hyvin tummaihoinen ihminen, mustaihoinen, musta.” {{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref> Nykyisin sana käsitetään halventavaksi.<ref name="Kielitoimiston sanakirja: neekeri"/><ref name=wg/><ref name="rastas4"/><ref name="virkki"/><ref name="yhdenvertaisuus"/><ref name="oikeusasiamies"/> Tutkimuksissa on havaittu, että sanaa käytetään ajoittain myös yleisemmin ”ei-suomalaiseksi” tai ”vähemmän suomalaiseksi” katsotuista ihmisistä.<ref name="rastas4"/><ref name="kovacs"/><ref name="virkki"/> Aikaisemmin ''neekeri''-sana oli nykyistä selvästi yleisemmässä käytössä eikä yksiselitteisen halventava, vaikka yksittäisiä tapauksia, joissa sanaa on pidetty halventavana, löytyykin jo 1950-luvulta.<ref name="rastas">Rastas 2007.</ref> Viimeistään [[1990-luku|1990-luvulla]] sanasta tuli vahvasti rasistinen, eikä sen halventavuutta enää juuri aseteta kyseenalaiseksi.<ref name="Kielitoimiston sanakirja: neekeri"/><ref name="rastas"/><ref name="yhdenvertaisuus"/><ref name="oikeusasiamies"/> KantasuomalaistenSuomalaisten keskuudessa tehdyssä tutkimuksessa 90&nbsp;% kyselyyn osallistuneista piti ilmauksia ”neekeri”, ”ryssä” ja ”manne” kaikkein loukkaavimpina vähemmistöjen nimityksistä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Pentti Raittila (toim.) | Nimeke=Etnisyys ja rasismi journalismissa| Vuosi=2002| Luku=Etniset vähemmistöt uutisissa | Sivu=25-26 | Selite=Sari Pietikäinen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampere University Press | Tunniste=ISBN 951-44-5486-3| www=http://tampub.uta.fi/tup/951-44-5486-3.pdf | www-teksti=verkkoversio | Tiedostomuoto=PDF | Viitattu=4.5.2010}}</ref>
 
Nykyisin ''neekeri''-sanan sijasta käytetään tavallisesti sanaa ''[[mustat|musta]]'' ({{k-en|black}})<ref name=wg/> tai [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] mustaa väestöä tarkoitettaessa ''[[afroamerikkalainen]]''<ref name="ysa">Yleisten kirjastojen käyttämä Yleinen asiasanasto YSA sanoo: ”Asiasanaa neekerit ei käytetä. Käytettävä asiasana: mustat. Rinnakkaistermit: afroamerikkalaiset, etniset ryhmät, negridit, rodut, värilliset.” ({{Verkkoviite | Osoite=http://vesa.lib.helsinki.fi/cgi-bin2/ysa.pl?h=neekerit | Nimeke=Neekerit | Julkaisu=YSA | Julkaisija=Helsingin yliopiston kirjasto | Viitattu=9.10.2009}})</ref>. Afrikassa käsite on korvattu yleisemmin sanalla ''afrikkalainen''<ref name=wg/>. Vaihtelevassa merkityksessä käytetään myös sanaa ''[[värilliset|värillinen]]''<ref name="ysa"/>. Sanan [[slangi]]muotoa ''nekru'' pidetään vielä yksiselitteisemmin loukkaavana kuin neekeri-sanaa.<ref name="Kielitoimiston sanakirja: nekru">nekru ''halv.'' mustaihoinen, neekeri. {{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref><ref name="rastas1"/> Suomen kielessä on myös leikillinen tai halventava termi ''[[murjaani]]'' <ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Matti Sadeniemi | Nimeke =Nykysuomen sanakirja 2 | Vuosi =1978 | Sivu =552 | Selite =Kuudes painos | Julkaisupaikka =Porvoo, Helsinki | Julkaisija =WSOY | Tunniste =ISBN 951-0-02766-9 }} "''halv.'' tai ''leik.'' neekeristä tm. tummaihoisesta"</ref>, jota käytetään yhä [[Tiernapojat|tiernapoikien]] esityksissä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.uusisuomi.fi/kulttuuri/8530-murjaaniksi-saa-kutsua-mutta-vain-tiernapojissa | Nimeke=Murjaaniksi saa kutsua, mutta vain Tiernapojissa | Julkaisu=Uusi Suomi | Ajankohta=20.12.2007 | Viitattu=21.11.2009}}</ref>
Rekisteröitymätön käyttäjä