Ero sivun ”Sopimusetiikka” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 4:
== Etiikka ja luonnontila==
Hobbesille ihminen oli auttamattoman itsekäs olio, joka ilman lakeja tai muita määräyksiä haalisi itselleen kaiken mahdollisen ja sortaisi muita häikelemättä aina kun pystyisi. Tällaista kuviteltua ns. ihmiskunnan alkuasetelmaa, jossa valtiota ei oltu vielä perustettu vaan ihmiset elivät luonnonvaraisina muiden eläinten tavoin, kutsutaan '''luonnontilaksi'''. Hobbesin mukaan elämä luonnontilassa on kurja ja lyhyt. Siellä vallitsee ''kaikkien sota kaikkia vastaan'', koska ihmisillä ei ole elämässään muuta tavoitetta kuin säilyä hengissä. Puolustamme kehoamme kaikin keinoin - tappamalla sitten vaikkapa muut, jos elämämme sitä edellyttää. Hengissäpysyminen on tällöin auttamatta erittäin epävarmaa. Edes voimakkain ei voi selvitä, koska muut saattavat päihittää hänet oveluudella.▼
▲
Ainoa keino päästä irti luonnontilasta on Hobbesin mukaan solmia '''yhteiskuntasopimus''' (mikä käytännössä tarkoittaa valtion perustamista ja lakien asettamista). Koska ihminen on itsekäs ja kavala, toimivaa yhteiskuntaa ei synny niin kauan kuin ihmiset saavat itse kontrolloida elämäänsä. Siksi valtio tarvitsee johtoonsa ''suvereenin'' eli ehdottoman yksinvaltiaan, jolle kansalaiset luovuttavat kaikki oikeutensa. Tämä hallitsija saa, ja hänen tuleekin, pakottaa ihmiset sopuisaan yhteiseloon, vaikka sitten miekoin, koska muuten rauhaa ei saada aikaiseksi.
Rivi 11 ⟶ 13:
Yhteiskuntasopimus on siis ainut syy siihen, miksi ihmiset toimivat moraalisesti. Heidät on pakotettu siihen.
Locken mukaan
| |||