Ero sivun ”Vuoksen vesistö” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Vuoksen vesistö''' on [[Suomi|Suomen]] suurin [[vesistö]], joka sijaitsee pääosin [[Kymenlaakso]]n, [[Etelä-Savo|Etelä-]] ja [[Pohjois-Savo]]n sekä [[Etelä-Karjala|Etelä]]- ja [[Pohjois-Karjala]]n maakuntien alueilla Itä-Suomessa. Vesistön latva-alueita on myös [[Kainuu]]ssa ja [[Venäjä]]n [[Karjala]]ssa. Sen [[valunta|valuma-alueen]] pinta-ala on 61 560 neliökilometriä, josta Suomen puolella 52 390 neliökilometriä. Vesistön pääjärvi on [[Suur-Saimaa]], johon kuuluvia järvenselkiä ovat muun muassa [[Etelä-Saimaa]], [[Pihlajavesi (Saimaa)|Pihlajavesi]], [[Haukivesi]], [[Puruvesi]], [[Orivesi (Saimaa)|Orivesi]] ja [[Pyhäselkä (järvi)|Pyhäselkä]]. Vuoksen vesistöön kuuluvat lisäksi muun muassa [[Unnukka]], [[Kallavesi]], [[Pielinen]], [[Kermajärvi]], [[Juojärvi]] ja [[Suvasvesi]], joiden veden pinnan taso on Saimaata korkeammalla.
 
Vuoksen vesistö alkaa Pohjois-Savon ja Kainuun rajamailta, josta lähtevät [[Kallaveden reitti|Kallaveden reitin]] lähdereitit Iisalmen reitti ja Nilsiän reitti. [[Kallavesi|Kallavedestä]] vedet purkautuvat [[Soisalo]]n saaren kahta puolta [[Haukivesi|Haukiveteen]] läntisenä [[Leppävirran reittinäreitti]]nä ja itäisenä [[Heinäveden reittinäreitti]]nä. Heinäveden reittiin yhtyy idästä tuleva Juojärven reitti. Haukiveteen päätyy myös Vuoksen vesistön toinen pääreitti, [[Pielisen reitti]]. Reitit ovat samalla vesiteinä rahtiliikenteelle ja matkailulle muun muassa [[Kuopio]]on ja [[Joensuu]]hun. Näiden vesireittien korkeuseroja hyödynnetään [[vesivoima]]loiden avulla [[sähkö]]ntuotannossa. Suurimmat voimalat ovat [[Pielisjoki|Pielisjoessa]] olevat Kaltimon ja Kuurnan voimalat sekä Huruskosken voimala [[Varkaus (kaupunki)|Varkaudessa]].
 
Vuoksen vesistö laskee [[Vuoksi|Vuoksea]] pitkin (156 km) [[Venäjä|Venäjän]] puolelle [[Laatokka|Laatokkaan]]. Vuoksen alkuun on rakennettu [[Imatrankoski|Imatrankoskelle]] ([[1929]]) ja [[Tainionkoski|Tainionkoskelle]] ([[1947]]–[[1951]]) koko vesistön suurimmat vesivoimalaitokset. Laitokset omistaa nykyisin [[Fortum]] Oyj.