Ero sivun ”Kollektivismi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p lisätty heittomerkki nimen perusmuodon selventämiseksi
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{tämä artikkeli|käsittelee yhteiskunnallista tai aatteellista kollektivismia. Jotain tieteen osa-aluetta yhteisön kannalta tutkivasta näkökulmasta kertoo artikkeli [[Metodologinen kollektivismi]].}}
'''Kollektivismi''' oli yhteisöllisyyttä, yhteisöllisyyslähtöisyyttä ja yhteisön korostamista yksilön kustannuksella. Kollektivismi on ollut [[individualismi]]n eli yksilökeskeisyyden vastakohta. Eri kollektivistisia määritteitä ovat:
 
'''Kollektivismi''' oli yhteisöllisyyttä, yhteisöllisyyslähtöisyyttä ja yhteisön korostamista yksilön[[yksilö]]n kustannuksella. Kollektivismi on ollut [[individualismi]]n eli yksilökeskeisyyden vastakohta. Eri kollektivistisia määritteitä ovat:
*[[Metodologinen kollektivismi]], joka tutkii tieteessä jotain tieteen osa-aluetta yhteisön kannalta.
*Kollektivistista [[anarkismi]]a. [[Anarkokollektivismi]] on [[sosialistinen]] [[aate]], jonka perustajana pidetään [[Mihail Bakunin]]'ia.
 
==Kollektivistiset aatteet==
{{täsmennyssivu}}
 
Kollektivismia ovat [[sosiaalidemokratia]] sekä vieläkin voimakkaammin [[fasismi]] ja etenkin [[kommunismi]], jossa "[[yksityisomistus]] on minimissään ja [[suunnitelmatalous]] maksimaalisena". Kollektivismia ovat myös [[Jean-Jacques Rousseau]]n vaatimus yksilöiden alistumisesta "yleistahdolle" ja [[G.W.F. Hegel]]in vaatimus yksilön alistumisesta kansallisvaltion instituutioille. <ref>Encyclopædia Britannica. 2007. Encyclopædia Britannica Online. Luettu 23.11.2010 <http://www.britannica.com/eb/article-9024764></ref>
 
[[Anarkokollektivismi]] on [[sosialistinen]] [[aate]], jonka perustajana pidetään [[Mihail Bakunin]]'ia, kun taas osa anarkisteista on [[anarkoindividualismi|anarkoindividualisteja]]. Kollektivismiin voidaan laskea myös mm. [[kansallissosialismi]] sekä [[islamismi]]n kaltaiset teokraattiset aatteet.
 
==Arvostelua==
Kollektivismin katsotaan tukahduttavan yksilöllisyyttä ja moniarvoisuutta vaatimalla yhteistä identiteettiä kuten nationalismia tai rotua. Lisäksi, kun poliittista valtaa käytetään kollektivististen päämäärien edistämiseksi, ihmisten [[itsemääräämisoikeus|itsemääräämisoikeutta]] rajoitetaan ja [[statismi]]a edistetään. <ref>Heywood, Andrew. Key Concepts in Politics. Palgrave Macmillan. p. 122</ref>
 
Tunnetuimpia kollektivismin kritiikkejä on [[Friedrich Hayek]]in kirja ''[[Tie orjuuteen]]'' (1944).
 
[[Ludwig von Mises]] kirjoitti:
:"''Kollektivismin perusajatukset johtavat väistämättä sosiaaliseen hajaannukseen ja jatkuvaan aseelliseen konfliktiin. On totta, että kaikki kollektivismin haarat lupaavat ikuista rauhaa siitä hetkestä alkaen, kun kyseinen haara saavuttaa lopullisen voiton ja tuhoaa kaikki muut ideologiat kannattajineen. ... Heti kun jokin kollektivismin faktio voittaa haltuunsa valtiovallan, se voi kieltää muilta kaikki ne demokraattiset oikeudet, joiden avulla se aiemmin kamppaili itsensä valtaan.''"<ref>[http://www.mises.org/story/2528 The Fallacy of Collectivism]</ref>
 
[[Demokraattinen sosialisti]]<ref>[[George Orwell|Orwell, George]] [http://www.netcharles.com/orwell/essays/whyiwrite.htm ''Why I Write'']</ref> [[George Orwell]] katsoi, kollektivismin johtavan siihen, että jokin ihmisten vähemmistö saa oikeutuksen sortaa enemmistöä vapauden tai jonkin muun ihanteen nimissä.
:"''Ei voida sanoa liian usein - mikään sanomisen taajuus ei ole läheskään tarpeeksi usein - että kollektivismi ei ole luonnostaan demokraattista vaan päinvastoin antaa tyrannimaiselle vähemmistölle sellaisen vallan, josta [[Espanjan inkvisitio]] ei edes haaveillut.''"<ref name="George Orwell 1944">George Orwell, review of ''[[The Road to Serfdom]]'' (1944)</ref>
 
==Viitteet==
{{viitteet}}
 
[[de:Kollektivismus]]