Ero sivun ”Latvialaiset” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 72:
==Kulttuuri==
===Perinteiset elinkeinot===
Latvialaisten pääelinkeino feodaaliajan lopulle saakka oli maanviljely, jonka jälkeen karjanhoidon merkitys kasvoi merkittävästi. Kaskiviljelys vaihtui varsinaiseen peltoviljelyyn 1000-luvulla. Myöhemmin otettiin käyttöön
Kalastuksella oli yleensä toisijainen asema, sitä harjoitettiin maatalouden ohella. Kalaa pyydettiin lähinnä omaan käyttöön vaikkakin pieni osa siitsaatettiin myös myydä. Arvokaloihin keskittyneitä kalastajia oli suhteelisen vähän. 1600-luvulta lähtien Kuurinmaan ja Zemgalen moisioissa otettiin käyttöön kalalammikoita, joissa kasvatettiin etenkin katppeja. Metsästys oli kalastuksen tavoin toisijaisessa asemassa. 1500- ja 1600-luvulla moisionomistajat omivat metsästysoikeuden itselleen. Tällöin muodostui myös moisioille työskentelevien metsämiesten ammattikunta, jotka hankkivat riistaa moisioille. He saivat talonpojista poiketen kantaa asetta ja heidät oli vapautettu moision veroista.<ref>Mela ja Valba 2005, s. 181-182</ref>
Rivi 92:
Neuvostoliiton miehitettyä Latvian vuonna 1940 rajoitti voimakkaasti kirkon toimintamahdollisuuksia. Esimerkiksi Latvian ylioiston teologinen tiedekunta lakkautettiin. Monet papit kyyditettiin leireille vuoden 1941 kyyditysten aikana. Saksan miehitettyä Latvian kirkko joutui salaisen poliisin valvonnan alle. Neuvostoliiton vallatessa Latvian uudelleenmonet latvialaiset ja yli puolet luterilaisen kirkon papistosta pakeni länteen. Suhtautuminen kirkkoon oli kuitenkin lieventynyt Neuvostoliitossa ja voimaan astui esimerkiksi kulttivapaus. Tästä huolimatta esimerkiksi luterilaisia kirkkoja suljettiin Latviassa noin 90. Katolilainen kirkko selviytyi neuvostoajasta paremmin kuin luterilainen. Kirkon elpyminen alkoi 1980-luvulla Neuvostoliiton avautumisen myötä.Elpyminen kiihtyi entisestään Latvian itsenäistymisen myötä. Politiikkaan kirkko tuli kristillisen puolue ''Prima patijan'' eduskuntaan nousun myötä.<ref>Mela ja Valba 2005, s. 159-172</ref>
===Musiikki===
Latvialaisia kansnlauluja on kerätty talteen useita satoja tuhansia. Ne käsittelevät usein ihmisten elämää, suhdetta luontoon, juhlia ja rituaaleja. Laulannalla on ollut tärkeä merkitys latvialaisen kansallistunteen syntymisellä. [[Krišjānis Barons]] keräsi 1 052 kansanlaulua kokoelmaansa ''Latvju dainas''. Kansalliset laulujuhlat syntyivät 1800-luvulla ja ensimmäinen niistä pidettiin Latviassa vuonna 1873. Laulamisen perinteellä oli tärkeä osa myös niin sanotussa [[Laulava vallankumous|laulavassa vallankumouksessa]], joka johti Latvian itsenäistymiseen Neuvostoliitosta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.li.lv/index.php?option=com_content&task=view&id=43&Itemid=1128 | Nimeke = Music in Latvia | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = The Latvian Institute | Viitattu = 22.11.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref> Baltianmaiden laulujuhlat ovat [[Unesco]]n [[aineettoman kulttuuriperinnön luettelo]]ssa<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.unesco.org/culture/ich/index.php?lg=en&pg=00011&RL=00087 | Nimeke = The Baltic Song and Dance Celebrations | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = UNESCO | Viitattu = 22.11.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>.
==Katso myös==
|