Ero sivun ”Iranilaiset kielet” versioiden välillä

22 merkkiä lisätty ,  9 vuotta sitten
korjauksia
(mokia)
(korjauksia)
 
Eräiden kielimuotojen asema erillisenä kielenä tai toisen kielen murteena on epäselvä tai kiistanalainen:
* [[Guranin kieli|Gurani]] Iranin Zagros-vuorilla ja [[Mosul]]in seudulla Irakissa. Eräät tutkijat pitävät sitä kurdin murteena, toiset erillisenä kielenä.
* [[Zaza (kieli)|Zaza]] [[Eufrat]]in lähteillä Turkissa. Eräät tutkijat pitävät sitä kurdin murteena.
* [[Kumzari]]n kieli tai murre [[Hormuzin salmi|Hormuzin salmen]] etelärannalla.
* [[Velatru]]n kylän murre Elburz-vuoristossa. Rakenteeltaan mazanderanin murre, mutta puhujat pitävät sitä erillisenä kielenä.
* [[Sangesari]]n kieli tai murre Elburz-vuoristossa, [[Sangesar]]in kaupungissa ja lähikylissä.
* [[Hazaran kieli|Hazara]] – tadžikkia ja persiaa lähellä oleva murre, jota puhuu alun perin [[mongolit|mongolilainen]], mutta myöhemmin iranilaistunut [[hazarat|hazaran heimo]] keski-Afganistanissa.
 
Eri puolilta Irania tunnetaan murreryhmiä ja [[murrejatkumo]]ita, jotka eivät muodosta mitään yhtenäistä kieltä:
* [[Fars]]in murteet Etelä-Iranissa.
* [[Laristan]]in murteet Etelä-Iranissa.
* [[BaškardBaškardi]]in alueenn murteet [[Persianlahti|Persianlahden]] rannalla Kaakkois-Iranissa.
 
Kirjallisten muistomerkkien ja muiden lähteiden perusteella voidaan nimetä joukko kuolleita kieliä:
* [[Meedian kieli]] muinaisen [[Meedia]]n alueella nykyisessä Luoteis-Iranissa tunnetaan muinaispersialaisissa, [[assyria]]laisissa ja [[kreikka]]laisissa lähteissä esiintyvistä yksittäisistä sanoista.
* [[skyyttiläis-sarmaattilaiset murteet|Skyyttiläis-sarmaattilaisia murteita]] puhuivat [[Mustameri|Mustanmeren]] pohjoispuolella asuneet [[skyytit]] ja [[sarmaatit]] 700–600-luvuilta eea. aina 300–400-luvuille saakka. Kirjallisia muistomerkkejä ei ole säilynyt, mutta lukuisat [[antiikki|antiikin]] kirjailijoiden teokset sekä kreikkalaiset piirtokirjoitukset antavat käsityksen murteiden sanastosta, fonetiikasta ja eräistä morfologian piirteistä.
* [[sakinsakan kieli|SakiSaka]] – Itä-[[Turkestan]]in [[sakit|sakiheimojen]] murteet, jotka tunnetaan 1900-luvun alussa [[HotanKhotan]]ista, [[Tumšuk]]ista ja [[Murtuk]]ista löydetyistä, [[intialainen kirjaimisto|intialaisella brahmi-kirjoituksella]] laadituista teksteistä.
* [[sogdin kieli|Sogdi]], jota puhuttiin 500-luvulta eaa. [[Keski-Aasia]]n [[Sogdiana]]ssa. Myöhemmin se levisi yleiskieleksi Etu-Aasian, Intian ja Kiinan välisille kauppareiteille. Sogdi tunnetaan [[sogdilainen kirjaimisto|sogdilaisella]], [[manikealaisuus|manikealaisella]] ja [[syyrialainen kirjaimisto|syyrialaisella]] kirjaimistolla laadituista teksteistä, joista suurin osa on 700–800-luvuilta. Sen lähin nykyaikainen jatkaja on jagnobin kieli.
* [[Horezmin kieli]], jota käytettiin muinaisessa [[Horezm]]issa [[Amu-Darja]]n laaksossa. Yksittäisiä sanoja, lauseita ja dialogeja on säilynyt 1200–1300-lukujen [[arabian kieli|arabiankielisissä]] teoksissa.
* [[Baktrian kieli]] muinaisessa [[Baktria]]ssa Amu-Darjan laaksossa. Kieli tunnetaan lähinnä Afganistanista vuonna 1957 löytyneestä [[kreikkalainen kirjaimisto|kreikkalaisella kirjaimistolla]] laaditusta piirtokirjoituksesta.
* [[keskipersian kieli|Keskipersia]] eli pehlevipahlevi on muinaispersian suora jatkaja ja uuspersian edeltäjä. Aluksi sitä puhuttiin Farsin maakunnassa Etelä-Iranissa. Sassanidien aikana 200–600-luvuilla siitä tuli laajalle levinnyt valtakunnan virallinen kieli. Kielenmuistomerkit perustuvat [[pehleviläinen kirjaimisto|pehleviläiseen]] ja manikealaiseen kirjaimistoon. Suurin osa niistä on 700–800-luvuilta.
* [[parthian kieli|Parthian]] kieltä puhuttiin muinaisessa [[Parthia]]ssa nykyisen Koillis-Iranin ja Lounais-Turkmenistanin alueella. Muistomerkit on laadittu manikealaisella ja [[parthialainen kirjaimisto|parthialaisella]] kirjaimistolla.
 
28 020

muokkausta