Ero sivun ”Matti Schreck” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Matti Schreck''' ('''Georg Mathias Schreck'''; [[19. joulukuuta]] [[1897]]–[[19. lokakuuta]] [[1946]]) oli suomalainen [[varatuomari]], pankkimies ja [[Suomi-Filmi]]n toimitusjohtaja. Hänen vanhempansa olivat arkkitehti [[Georg Schreck]] ja [[Anna For]]sman. Hän oli tuottajana kaikkiaan 50:ssä elokuvassa vuosina [[1935]]–[[1945]], mukaan luettuna klassikot ''[[Juurakon Hulda]]'', ''[[Niskavuoren naiset]]'' ja ''[[Linnaisten vihreä kamari]]''. Schreck oli ensimmäisen kerran Suomi-Filmin toiminnassa [[25. huhtikuuta]] [[1934]] sen varsinaisessa [[yhtiökokous| yhtiökokouksessa]] [[Kansallis-Osake-Pankki| Kansallis-Osake-Pankin]] nimeämänä edunvalvojana. [[6. kesäkuuta]] samana vuonna hänet valittiin Suomi-Filmin hallituksen puheenjohtajaksi [[T. W. Zimmermann]]in tilalle. Suomi-Filmin toimitusjohtajaksi Schreck nimitettiin joulukuun [[1936]] alusta lukien. Palkka oli 8 000 [[Suomen markka| markkaa]] kuukaudessa (2 500 [[euro]]a vuoden [[2002]] rahassa) sekä 2%:n [[tantiemi]] yhtiön [[voitto| nettovoitosta]]. Schreck oli tuolloin yksi yhtiön pääomistajista [[Nils Dahlström]]in ja [[Risto Orko]]n ohella. Jokaisen osuus osakkeista oli 24,53%. Käytännössä kolmikko päätti Suomi-Filmin asioista koko [[1930-luku|1930-luvun]] loppupuoliskon ajan.
 
==Toiminta elokuvateollisuudessa==
Vähitellen Schreck ajautui mukaan myös elokuva-alan järjestötoimintaan. Vuonna [[1937]] hänet valittiin Suomen Biografiliiton ([[Suomen Filmikamari]]) puheenjohtajaksi. Suhteillaan hänen onnistui siirtää elokuvateatteri [[Tuulensuu]] Suomi-Filmille vuonna [[1939]] yhtiön yhdenneksitoista teatteriksi. Hän oli niin ikään osakkaana yli 800-paikkaisessa [[Kino-Savoy]]ssa. Schreck oli aktiivisesti mukana [[Kansainvälinen Filmikamari| Kansainvälisen Filmikamarin]] toiminnassa [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikana, ja saattoi poikkeusoloista huolimatta matkustaa IFK:n kokouksiin Keski- ja Etelä-Eurooppaan. Toukokuussa 1945 Schreck siirtyi syrjään koko elokuva-alalta. Hän myi kaikki Suomi-Filmin osakkeensa ja keskittyi pankkimiehen tehtäviin. Hän kuoli lokakuussa [[1946]] pitkälliseen sairauteen.
Schreck osallistui ensimmäisen kerran Suomi-Filmin toimintaan [[25. huhtikuuta]] [[1934]] sen varsinaisessa [[yhtiökokous| yhtiökokouksessa]] [[Kansallis-Osake-Pankki| Kansallis-Osake-Pankin]] nimeämänä edunvalvojana. [[6. kesäkuuta]] samana vuonna hänet valittiin Suomi-Filmin hallituksen puheenjohtajaksi [[T. W. Zimmermann]]in tilalle. Suomi-Filmin toimitusjohtajaksi Schreck nimitettiin joulukuun [[1936]] alusta lukien. Hänen palkkansa oli 8 000 [[Suomen markka| markkaa]] kuukaudessa (2 500 [[euro]]a vuoden [[2002]] rahassa) sekä 2%:n [[tantiemi]] yhtiön [[voitto| nettovoitosta]]. Schreck oli tuolloin yksi yhtiön pääomistajista [[Nils Dahlström]]in ja [[Risto Orko]]n ohella. Jokaisen omistusosuus osakkeista oli 24,53%. Käytännössä kolmikko päätti Suomi-Filmin asioista koko [[1930-luku|1930-luvun]] loppupuoliskon ajan. Hän oli osakkaana myös yli 800-paikkaisessa [[Kino-Savoy]]ssa.
 
Vähitellen Schreck ajautui mukaanosallistui myös elokuva-alan järjestötoimintaan. Vuonna [[1937]] hänet valittiin Suomen Biografiliiton ([[Suomen Filmikamari]]) puheenjohtajaksi. Suhteillaan hänen onnistuiHän siirtääsiirsi elokuvateatteri [[Tuulensuu]]n Suomi-Filmille vuonna [[1939]] yhtiön yhdenneksitoista teatteriksi. Hän oli niin ikään osakkaana yli 800-paikkaisessa [[Kino-Savoy]]ssa. Schreck oli aktiivisesti mukana [[Kansainvälinen Filmikamari| Kansainvälisen Filmikamarin]] toiminnassa [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikana,. jaHän saattoi poikkeusoloista huolimatta matkustaaosallistui IFK:n kokouksiin Keski- ja Etelä-Eurooppaan. Toukokuussa 1945 Schreck siirtyi syrjään koko elokuva-alalta. Hän myi kaikki Suomi-Filmin osakkeensa ja keskittyi pankkimiehen tehtäviin. Hän kuoli lokakuussa [[1946]] pitkälliseen sairauteen.
Hänen vaimonsa oli Aino Tellervo Huttunen, Matti Schreckin tytär, [[Tuulikki Schreck]] oli lapsinäyttelijänä kolmessa isänsä tuottamassa elokuvassa. Hänen puolisonsa [[Aino Schreck]] oli aikansa kuuluisa laulajatar ja poikansa [[Jyri Schreck]] runoilija ja dramaturgi. Kirjallinen lahjakkuus jatkuu Tuulikki Schreckin tyttärissä [[Päivi Tapola]] ja [[Katri Tapola]].
 
Toukokuussa 1945 Schreck siirtyi syrjään koko elokuva-alalta. Hän myi kaikki Suomi-Filmin osakkeensa ja keskittyi pankkimiehen tehtäviin. Hän kuoli lokakuussa [[1946]] pitkälliseen sairauteen.
 
==Perhe==
Hänen vanhempansa olivat arkkitehti [[Georg Schreck]] ja [[Anna For]]sman.
 
Hänen vaimonsa oli Aino Tellervo Huttunen, Matti Schreckin tytär, [[Tuulikki Schreck]] oli lapsinäyttelijänä kolmessa isänsä tuottamassa elokuvassa. Hänen puolisonsa [[Aino Schreck]] oli aikansa kuuluisa laulajatar ja poikansa [[Jyri Schreck]] runoilija ja dramaturgi. Kirjallinen lahjakkuustoiminta jatkuu Tuulikki Schreckin tyttärissä [[Päivi Tapola]] ja [[Katri Tapola]].
 
== Lähteet ==