Ero sivun ”Suvereniteetti” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Suvereniteetti''' tarkoittaa täydellisen, ehdottoman ja riippumattoman vallan omaamista jollain maantieteellisellä alueella <ref>{{cite web|title=Sovereignty - Definition|url=http://www.wordiq.com/definition/Sovereignty|publisher=WordIQ Dictionary and Encyclopedia (wordiq.com)|accessdate=5 August 2010}}</ref><ref>{{cite web|title=sovereignty (politics)|url=http://www.britannica.com/EBchecked/topic/557065/sovereignty|publisher=Britannica Online Encyclopedia |accessdate=5 August 2010}}</ref>. Suvereeni on toisin sanoen taho: joko konkreettinen (kuten "[[keisari]]") tai abstrakti, (kuten "[[valtio]]"), jolla on ehdoton valta päättää alueen laista ja hallinnosta. '''Ulkoinen suvereniteetti''' tarkoittaa valtion riippumattomuutta toisista valtioista ja '''sisäinen suvereniteetti''' oikeutta käyttää omaa valtiovaltaa omalla alueellaan. Etymologisesti sana juontaa juurensa [[latina|latinankielen]] sanasta "super".
Kansainvälisessä oikeudessa on olemassa kaksi suvereniteetin käsitettä: todelliseen valtaan viittaava [[de fakto]]-suvereniteetti ja [[de jure]]-suvereniteetti, mikä viittaa tämän vallan oikeutukseen. Suvereniteetti de jure on jotain, minkä valtio voi myöntää toiselle tunnustamalla sen itsenäisyydeen mutta yhtä hyvin kiistää sen.
Suvereniteetti tässä merkityksessä on vain symbolista. De facto se kytkeytyy oleellisesti [[väkivaltamonopoli|väkivallan monopoliasemaan]], sekä sotilaalliseen että taloudelliseen valtaan. Valtiollinen suvereniteetti on ''de jure'' kansainvälisen oikeuden näkökulmasta suhteellista, sillä sitä rajoittavat kaikkia valtioita sitovat yleiset [[kansainvälinen oikeus|kansainvälisen oikeuden]] normit sekä valtion käyttämä sopimuksenteko-oikeus. ''De facto'' suvereniteetti ei kuitenkaan voi olla suhteellista, vaan suvereiniteetin voi ''de facto'' kyseenalaistaa vain sitä "suvereenimpi" valta. Esim. [[kansainyhteisö]] voi toimia tällaisena yksittäisten valtioiden yläpuolelle asettuvana tahona.
Rivi 27:
Eri näkemyksiä:
'''[[[Kuninkaiden jumalallinen oikeus|Kuninkaiden jumalallisen oikeuden ]] kannattajat pitävät [[monarkia|monarkin]] oikeutta suvereeniin valtaansa Jumalalta, ei kansalta saatuna. Tätä näkemystä kannatti esim. [[Jean Bodin]]. Tästä on seurauksena [[absoluuttinen monarkia]]
'''[[Demokratia|Demokraatit]]''' perustavat näkemyksensä populaariseen suvereniteettiin. Edustukselliset demokraatit (vastoin Rousseuan ajatusta) pitävät harjoitetun suvereniteetin siirtämisestä kansalta parlamentille tai hallitukselle.▼
▲'''[[Demokratia|Demokraatit]]''' perustavat näkemyksensä
'''[[Anarkismi|Anarkistit]]
'''[[Imperialismi|Imperialistit]]''' pitävät suvereniteettiä näkemyksenä, jossa itsenäiset valtiot käyttävät erilaisia toimenpiteitä kuten sanallisia tai kirjallisia kannanottoja, julkilausumia, sanktioita, [[nootti|nootteja]] tai aseellista voimaa valtion omien tavoitteiden saavutttamiseksi.
Rivi 37 ⟶ 41:
'''[[Rationalismi|Rationalistien]]''' näkemys että kansallisvaltion suvereniteetin turvaamiseksi voi käyttää väkivaltaa äärimmäisissä olosuhteissa, kuten ihmisoikeuksien rajoittamisessa.
▲'''[[Anarkismi|Anarkistit]]''' ja jotkut '''[[libertarismi]]n kannattajat''' uskovat valtioiden ja hallitusten kieltävän suvereniteetin.
{{Kesken}}
| |||