Ero sivun ”Aladár Paasonen” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: Luokka:Vuonna 1898 syntyneet, Luokka:Vuonna 1974 kuolleet |
Lisätty lähdepyyntö |
||
Rivi 10:
Vuonna [[1937]] hänet nimitettiin presidentti [[Kyösti Kallio]]n vanhemmaksi adjutantiksi ja ylennettiin everstiksi. Juuri hän ja eversti [[Aksel Airo]] saivat ensimmäisinä otteen halvauksen saaneesta presidentistä Helsingin rautatieasemalla, ei marsalkka [[Mannerheim]], kuten yleinen käsitys on ollut.{{Lähde}}
Paasonen oli Suomen valtuuskunnan jäsenenä Talvisotaa edeltäneissä Moskovan neuvotteluissa loka-marraskuussa 1939 yhdessä mm. Paasikiven ja Nykoppin kanssa. [[Talvisota|Talvisodan]] aikana Paasonen oli komennettuna [[Pariisi]]in, jossa hänen tehtävänsä oli yrittää hankkia aseita ja muuta sotavarustusta puolustusvoimille. Jatkosodan aikana Paasonen oli aluksi [[Jalkaväkirykmentti 5 (jatkosota)|Jalkaväkirykmentti 5:n]] (JR 5) komentajana [[Karjalankannas|Karjalankannaksella]] ja [[Itä-Karjala]]ssa vuosina 1941–42. Hänestä tuli marsalkka [[Mannerheim]]in luotetuin apulainen toimiessaan [[Päämaja]]n tiedustelujaoston päällikkönä vuosina 1942–44. {{lähde}} Kun marsalkka vetäytyi [[Lausanne]]en, [[Sveitsi]]in eläkkeelle, juuri Paasonen oli hänen uskollisin seuralaisensa siellä.
Sodan jälkeen Paasonen lähti Suomesta yhdessä [[Reino Hallamaa]]n kanssa keväällä 1945, koska pelkäsi joutuvansa [[Valpo]]n pidättämäksi mm. [[operaatio Stella Polaris|Stella Polaris]]- ja [[asekätkentä]]juttujen takia. Ruotsista hän piti yhteyttä Suomessa olevaan [[Saksalaismielinen vastarintaliike Suomessa|saksalaisten tukemaan vastarintaorganisaatioon.]]
|