Ero sivun ”10. divisioona (talvisota)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
→Divisioonan tehtävä ja ryhmitys talvisodan alkaessa: linnoituslaitteista |
||
Rivi 50:
10. divisioonan tehtävänä oli pitää kaikkiaan 30 kilometriä leveä kaista itä-Kannaksella. Divisioonan kaista alkoi Laatokasta ja sisälsi Taipaleenjoen alueen (jota pidettiin puolutuksen ehdottomana painopisteenä) ja jatkui [[Suvanto|Suvannon]] koillisrantaa pitkin [[Sakkola]]n aseman tasalle. <ref>Sotatieteen laitos: "Talvisodan historia" osa 2 s. 27</ref>
'''Taipaleenjoen lohkon''' puolustuksesta vastasi eversti [[Urho Sihvonen|Urho Sihvosen]] komentama Jalkaväkirykmentti 28 (JR 28), jonka rintamalinjan etupuolella noin 5 kilometriä sijaitsevaksi puolustusasemaksi oli määrätty ns. Umpilammen linja (jonka rykmentti miehitti muutama tunti ennen talvisodan syttymistä). '''Sakkolan lohkoa''' puolusti everstiluutnantti [[Teuvo Wartiovaara]]n komentama Jalkaväkirykmentti 29 (JR 29). Divisioonan reservinä oli Jalkaväkirykmentti 30 (JR 30) komentajanaan everstiluutnantti [[Armas Kemppi]]. Reservinä olleen rykmentin joukot oli sijoitettu noin kahdenkymmenen kilometrin päähän rintamalinjasta [[Enkkua]]n - [[Pyhäjärvi|Pyhäjärven]] alueelle. <ref>Sotatieteen laitos: "Talvisodan historia" osa 2 ss. 27-28</ref>
=== Linnoittamistilanne 10. divisoonan lohkolla sodan alkaessa ===
1920-luvulla aloitetun Karjalan kannaksen linnoittaminen suuntautui vain alkuvaiheiheissaan 10. divisioonan vastuualueelle. Marraskuussa 1939 divisioonan puolustuslohkolla oli vain 14 betonista rakennettua konekivääri[[korsu]]a, joista kaksi oli Keljan lohkolla, samoin kaksi Sakkolan lohkolla sekä kymmenen Taipaleenjoen lohkolla. Tämän lisäksi divisioonan lohkolla oli kolme betonista rakennettua tykkiasemaa, joiden merkitys tuli erittäin keskeiseksi joulunseudun torjuntataisteluissa neuvostojoukkojen yrittäessä ylittää Suvannon järvialuetta päästäkseen Taipaleessa taistelevien suomalaisjoukkojen selustaan. Näiden lisäksi Taipaleessa oli yksi miehistön majoittamiseen tarkoitettu betoninen majoituskorsu. Kaikki betoniset (ns. kestolinnoituslaitteet) olivat kuitenkin rakennettu jo 1920-luvulla, joten niiden taisteluarvo oli jo sangen kyseenalainen. <ref>Kimmo Sorko: "Keskisuomalaisten Taipale 1939-1940" s. 22</ref> <ref>Sotatieteen laitos: "Talvisodan historia" osa 1 s. 215 </ref>
== Yleiskuvaus divisioonan käymistä taisteluista ==
| |||