Ero sivun ”Pavut” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ebrambot (keskustelu | muokkaukset)
tuoreiden papujen turvallisuudesta
Rivi 20:
Eurooppaan amerikkalaisia papuja tuotiin jo [[1500-luku|1500-luvulla]]. Suomeen niitä tuotiin hiukan myöhemmin, [[1600-luku|1600-luvulla]], puna- tai valkoteriöinen [[tarhapapu]] (''Phaseolus vulgaris''), jolla on sileä vihreä, keltainen tai violetti, 8–16 cm pitkä [[palko]]. Sen viljelysmuotoja ja -lajikkeita ovat muun muassa pensasmaisesti kasvava [[pensaspapu]] ja salkomainen [[salkopapu]]. Pyöreäpalkoisista tarhapavuista käytetään nimeä [[taitepapu]] ja litteäpalkoisista [[leikkopapu]]. Pavut ovat yleensä pensaspapujen siemeniä, niitä on valkoisia, punaisia, ja ruskeita. Punakukkainen, 3–4 metriä korkea [[ruusupapu]] on Suomessa yleinen koristekasvi, jonka pavut ovat myös syötäviä.
 
Suomen Elintarviketurvakeskuksen mukaan useimmat ruoanlaitossa käytettävistä hernekasvien siemenistä sisältävät huonostisulavia ja jopa [[myrkyllisyys|myrkyllisiä]] [[lektiini|lektiinejä]] ja muita vahingollisia proteiineja. Jotta ne saataisiin tehottomaksi, pavut tulisi liottaa ja keittää ohjeiden mukaan. Vähäisempi käsittely voi johtaa ruoansulatusongelmiin ja jopa [[ruokamyrkytys|ruokamyrkytykseen]].<ref>[http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/elintarviketietoa/hygienia_kotikeittiossa/palkokasvit/lektiini/ Evira]</ref> Suomessa perinteisesti käytetyt [[herne]]et ja vihreät (tuoreet) pavut ovat kuitenkin turvallisia, samoin [[linssi (kasvi)|linssit]] {{lähde}}. Kuivattuna näidenkin keittoaikaa voidaan tosin liottamalla lyhentää.
 
== Pavut arkikielessä ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Pavut