Ero sivun ”Luonnontila” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tmh (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
Tmh (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 5:
Luonnontila voidaan käsittää negatiivisessa merkityksessä [[anarkia]]ksi. [[Jean-Jacques Rousseau]] puolestaan kielsi [[valistusaika|valistusajalle]] luonteenomaisen kehitysuskon ja väitti, että luonnontilassa ihmiset olivat vapaita ja hyviä, pahojen tapojen ja väkivallan ollen pikemminkin sivilisaation luomus. Erityisesti Rousseau syytti sosiaalisia hierarkioita, [[omistusoikeus|omistusoikeutta]] ja markkinoita. Tämä romantisoitu käsitys luonnontilasta siirtyi myöhemmin mm. [[Karl Marx]]in ajatteluun.
[[Karl Popper]] huomauttaa kirjassaan [[Avoin yhteiskunta ja sen viholliset]], että
[[Friedrich Hayek]] puolestaan kirjoittaa kirjassaan [[Kohtalokas ylimieli]], että ihmisten vaistot usein kaipaavat auktoriteetin sanelemaan mikrojärjestykseen eli nk. "heimoyhteiskuntaan". Hän huomauttaa [[kulttuuriantropologia|kulttuuriantropologisten]] todisteiden kuitenkin osoittavan kaupankäynnin syntymisestä jo kauan ennen valtioiden syntyä.
[[Skepsis ry]] on tunnustanut, että usein uusrosseaulaista romantiikkaa luonnehtii nk. [[ihanien ihmisten myytti]], jonka mukaan ihmiset olisivat ennen sivilisoitumistaan eläneet harmoniassa ja tasapainossa, onnellisina luonnon keskellä. Tosiasiassa tilanne oli kuitenkin objektiivisten mittareiden mukaan päinvastainen.
== Sitaatteja ==
:''Palatkaamme luontoon.''
Rivi 12 ⟶ 18:
:''Ei ole paluuta sopusointuiseen luonnontilaan. Jos yritämme paluuta, silloin meidän on kuljettava tie loppuun saakka - meidän on palattava petojen tasalle.''
::- [[Karl Popper]]
== Linkkejä ==
*[http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/ihanien_ihmisten_myytti.html Ihanien ihmisten myytti]
[[en:State of nature]]
| |||