Ero sivun ”Verikosto” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kuva Commonsista
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Verikosto''' (useineli '''vendetta'', [[Italian kieli|italiasta]])' on varhaisen oikeuskäsityksen muoto, jossa oletetun tai todellisen rikoksen tai vääryyden uhrin sukulaiset rankaisevat teon tekijää tai tämän sukua. Tämä liittyy usein järjestäytymättömään yhteiskuntaan, jossa muut oikeuskäytännöt eivät toimi. Verikostoa oikeusjärjestelmänä esiintyy myös olosuhteissa, joissa kumpikaan riidan osapuoli ei voi vedota lakiin ja yleiseen oikeusjärjestelmään esimerkiksi siksi, että toiminta on laitonta. Näin ollen verikostoa voi esiintyä mm. järjestäytyneen rikollisuuden piirissä, missä osapuolet eivät voi paljastumatta vedota yleiseen lakiin. Verikoston kierteitä on yleisesti voinut olla sukujen kesken monien kymmenien, ehkäpä satojenkin vuosien ajan. Verikosto on saattanut aiheutua myös muista syistä kuin sukulaisen surmaamisesta, kuten esimerkiksi solvaamisesta, tonttiriidoista tai vanhoista kaunoista ja tappeluista. Verikostoa ei yleensä saanut tehdä naisia, lapsia tai vanhuksia vastaan.{{Lähde|koko kappale}}
[[Tiedosto:LockInTower.jpg|thumb|220px|Verikostoa pelkäävän turvapaikaksi rakennettu torni [[Albania]]ssa.]]
 
Verikostokäytäntöä on esiintynyt historian aikana useissa eri kulttuureissa ja se on monien kansojen ja kulttuurien piirissä vieläkin hyväksytty oikeuskäsityksen muoto – Euroopassa sitä on viime aikoinakin esiintynyt muun muassa [[korsika]]laisten, [[sisilia]]laisten, [[albania]]laisten ja [[Romanit|romanien]] keskuudessa. Romanien oikeudenkäsityksen mukaan he itse rankaisevat omiaan moraalisesti, eivätkä vie heitä viranomaisten tuomittavaksi. Maineen menetys romaniyhteisössä on pahimpia asioita, joita voi joutua kokemaan. Myös [[Turkki|Turkissa]] maaseudun väestön keskuudessa hyväksytään vieläkin yleisenä tapana verikosto. Verikoston uskotaan muinaisuudessa kuuluneen myös Pohjois-Euroopan kansojen tapoihin. Esimerkiksi keskiajan [[islanti]]laisen [[saaga]]kirjallisuuden aiheena olivat usein verikostot. Historiantutkija Olli Matikaisen mukaan suomalaisessakin väkivaltarikollisuudessa tavataan verikostoajattelun jäännöksiä vielä 1600-luvulla.
'''Verikosto''' (usein ''vendetta'', [[Italian kieli|italiasta]]) on varhaisen oikeuskäsityksen muoto, jossa oletetun tai todellisen rikoksen tai vääryyden uhrin sukulaiset rankaisevat teon tekijää tai tämän sukua. Tämä liittyy usein järjestäytymättömään yhteiskuntaan, jossa muut oikeuskäytännöt eivät toimi. Verikostoa oikeusjärjestelmänä esiintyy myös olosuhteissa, joissa kumpikaan riidan osapuoli ei voi vedota lakiin ja yleiseen oikeusjärjestelmään.{{Lähde|koko kappale}}
 
Joissakin maissa verikoston estämiseksi tyttöjä saatetaan pakkonaittaa vääryyttä kärsineisiin sukuihin. Tällaista tapahtuu esimerkiksi joidenkin pakistanilaisheimojen keskuudessa. Käytännön nimi on ''vani''. Monesti häitä lykätään morsiamen häpäisemiseksi ja naiset kärsivät väkivaltaa. Usein morsiamet ovat lähestulkoon lapsia, eikä heillä ole mitään sananvaltaa avioliiton suhteen – sen enempää kuin heidän sukulaisillaankaan. Islamilaisessa maassa tytöillä ei yleensä enää ole mahdollisuutta päästä uusiin naimisiin.
== Katso myös ==
 
[[Italia]]ssa verikosto tunnetaan yleisesti käytetyllä nimellä ''vendetta''.
 
== Katso myös ==
* [[Kunniamurha]]
 
==Lähteet==
{{minitynkä}}
{{Lähteetön}}
 
[[Luokka:Väkivaltarikokset]]