Ero sivun ”Tieteen ja uskonnon välinen suhde” versioiden välillä

Joidenkin uskonnollisten näkemyksien mukaan tärkeintä maailmassa on esimerkiksi keskittyä taivaaseen pääsyyn tai sielunsa kehittämiseen, jolloin tiedettä voidaan pitää toisarvoisena tai jopa turhana. Tähän voi liittyä myös näkemys, että liiallinen uteliaisuus on pahasta, ja että ihmisen ei kuulu tietää luonnon salaisuuksia eikä hän saa ainakaan pyrkiä muuttamaan ”luonnon” järjestystä. Esimerkiksi keskiajalla ruumiinavaukset olivat kirkon toimesta kiellettyjä, koska ihmisruumista pidettiin pyhänä. Samat ongelmat liittyvät nykyisin muun muassa kloonaukseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.mm.helsinki.fi/users/niskanen/kotu/tiedemaar.htm | Nimeke=Mitä tiede on? | Tekijä=Niskanen, Vesa A. | Julkaisu=Kohti tutkivaa työtapaa | Julkaisija=Helsingin yliopisto | Viitattu=27.3.2007 }}</ref> Professori Thomas Nagelin mukaan on sekä tietoteoreettisesti että historiallisesta täysin perusteetonta väittää, että usko Jumalaan maailmankaikkeuden luojana veisi perusteen etsiä luonnonlainomaisia selityksiä.<ref>Thomas Nagel: "Public Education and Intelligent Design", Philosophy & Public Affairs 36, no 2: s. 196, viite 7. </ref> Nagelin mukaan Jumalaan uskovat tieteentekijät Newtonista alkaen ovat olleet innokkaita löytämään yleispäteviä luonnonlakeja, jotka voidaan todentaa kokemusperäisesti.<ref>Thomas Nagel: "Public Education and Intelligent Design", Philosophy & Public Affairs 36, no 2: s. 196, viite 7.</ref>