Ero sivun ”Ilman saastuminen” versioiden välillä

662 merkkiä lisätty ,  10 vuotta sitten
päästöjen lähteet ja järjestelyä
p (järjestelyä + fotokemiallinen -> valokemiallinen)
(päästöjen lähteet ja järjestelyä)
'''Ilman saastuminen''' tarkoittaa [[kemikaali]]en, [[pienhiukkanen|pienhiukkasten]] tai mikroskooppisten eliöiden aiheuttamaa ilman laadun pilaantumista. Yleensä saastumisen määritelmään lasketaan myös haitan aiheuttaminen ihmiselle tai muille eliöille. Yleisimpiä '''ilmansaasteita''' ovat [[hiilidioksidi]], [[rikkidioksidi]], [[typen oksidit]] ja pienhiukkaset.<ref name="eoe_air_pollution">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.eoearth.org/article/Air_pollution | Nimeke = Air pollution | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 26.5.2010 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Encyclopedia of Earth | Viitattu = 5.11.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>
[[File:Sha1993_smog_wkpd.jpg|thumb|left|savusumua]]
Ilmansaasteet luokitellaan primäärisiin ja sekundäärisiin saasteisiin.{{lähde|5.11.2010}} Primääriset pääsevät ilmakehään suoraan toiminnan seurauksena. Sekundääriset syntyvät kemiallisten prosessien johdosta ilmakehässä.
 
Saasteiden pitoisuus tietyssä paikassa tietyllä hetkellä riippuu päästöjen määrästä, tuulen suunnasta ja nopeudesta, sekä ilmakehän [[stabiilisuus|stabiilisuudesta]], joka määrää, kuinka paksuun ilmakerrokseen saasteet sekoittuvat. Kaukokulkeutumisen takia myös aiemmin ylätuulen puolella päästetyt aineet vaikuttavat paikalliseen ilmanlaatuun. [[Inversio (meteorologia)|Inversiotilanteessa]] saasteet jäävät lähelle maanpintaa ja ilman laatu on erityisen huono.
Vesien saastumisen haitallisuus ihmisen terveydelle ymmärrettiin jo keskiajalla, mutta ilman saastumista pidettiin pitkään esteettisenä ja hajuhaittana. Esimerkiksi vuonna 61 jaa [[Seneca]] kirjoitti [[Rooman valtakunta|Rooman valtakunnan]] ilmansaasteista, ja vuonna 1306 [[Edvard I (Englanti)|Edvard I]] kielsi kivihiilen polttamisen käsityöläisten uuneissa pahanhajuisten savukaasujen takia. Kielto kumottiin myöhemmin, sillä kaupunkia oli pakko lämmittää<ref name="fors_ymphist">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.saunalahti.fi/arnoldus/ymphist.html | Nimeke = Ympäristö ja terveys — menneisyyden ja tulevaisuuden ongelmia | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 15.2.1995 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Arno Forsius | Viitattu = 7.11.2010 | Kieli = }}</ref>.<ref name="epa_air_pollution">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.epa.gov/eogapti1/course422/apc1.html | Nimeke = Origins of Modern Air Pollution Regulations | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = U.S. Environmental Protection Agency | Viitattu = 6.11.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
VaikkaIlma ilma saastuikinsaastui kasvavassa määrin teollistumisen myötä, mutta saastumista ohjattiin enimmäkseenedelleen pitkälti esteettisistä ja taloudellisista syistä. Terveysriskien tunnistaminen kesti osittain ilman saastumisen luonteen vuoksi: ilman saastumista ei yleensä ole yhtä helppo tunnistaa kuin veden saastumista, joten terveysriski voidaan sivuuttaa, kunnes saastuminen saavuttaa suuret mittasuhteet. <ref name="epa_air_pollution"/>
===Teollistumisen vaikutukset===
 
Vaikka ilma saastuikin kasvavassa määrin teollistumisen myötä, saastumista ohjattiin enimmäkseen esteettisistä ja taloudellisista syistä. Terveysriskien tunnistaminen kesti osittain ilman saastumisen luonteen vuoksi: ilman saastumista ei yleensä ole yhtä helppo tunnistaa kuin veden saastumista, joten terveysriski voidaan sivuuttaa, kunnes saastuminen saavuttaa suuret mittasuhteet. <ref name="epa_air_pollution"/>
Ensimmäiset vakavat saastumisepisodit ilmenivät 1800-luvulla: esimerkiksi Lontoon vuoden 1891 joulun hernerokkasumu ({{k-en|pea soup fog}}) kesti 10 tuntia ja sen kerrotaan aiheuttaneen 1400 ihmisen kuoleman. 1930- ja 1940-luvuilla merkittäviä episodeja olivat esimerkiksi Maas-joen laakson vuoden 1930 episodi, jossa sääolojen aiheuttama [[Inversio (meteorologia)|inversioilmiö]] aiheutti 10-kertaisen kuolleisuuden. Hengitysteiden ärsytykseen kuoli etenkin vanhuksia ja keuhko- ja sydäntauteja sairastavia ihmisiä. [[Los Angeles]]issa oli niin ikään vakavia ilmansaasteongelmia vuosina 1945-1947.<ref name="fors_ymphist"/>
{| class="wikitable" style="float:right;"
|-
|-
|}
 
Ensimmäiset vakavat saastumisepisodit ilmenivät 1800-luvulla: esimerkiksi Lontoon vuoden 1891 joulun hernerokkasumu ({{k-en|pea soup fog}}) kesti 10 tuntia ja sen kerrotaan aiheuttaneen 1400 ihmisen kuoleman. 1930- ja 1940-luvuilla merkittäviä episodeja olivat esimerkiksi Maas-joen laakson vuoden 1930 episodi, jossa sääolojen aiheuttama [[Inversio (meteorologia)|inversioilmiö]] aiheutti 10-kertaisen kuolleisuuden. Hengitysteiden ärsytykseen kuoli etenkin vanhuksia ja keuhko- ja sydäntauteja sairastavia ihmisiä. [[Los Angeles]]issa oli niin ikään vakavia ilmansaasteongelmia vuosina 1945-1947.<ref name="fors_ymphist"/>
 
Lontoon vakavin ilmansaaste-episodi, suuri savusumu ({{k-en|great smog}}) vuonna 1952 aiheutti arviolta 4000 ihmisen menehtymisen sairauksiin. Episodin jälkeen voimakas yleinen mielipide vaikutti siihen, että Iso-Britanniassa säädettiin v. 1956 ns. Clean Air Act vähentämään savusumusta johtuvaa ilman saastumista. Laki vähensi kaupunkien ilmansaasteita huomattavasti.<ref name="fors_ymphist"/>
 
Liikenteen päästöjä on voitu puhdistaa jonkin verran [[katalysaattori|katalysaattoreilla]], joita alettiin käyttää vuodesta 1974 lähtien. Autojen pakokaasuille on myös asetettu erilaisia normeja.<ref name="fors_ymphist"/>
 
==Päästöjen lähteet==
Ilman saastumisen päästölähteet voidaan jakaa seuraaviin pääluokkiin:
 
* liikenteen päästöt: moottoriajoneuvot, lentokoneet, junat ja laivat. Näistä useimmat polttavat fossiilisia polttoaineita.
* maanviljelyksen päästöt: karjan ja riisinviljelyn metaanipäästöt, kaskeamisen pienhiukkaset
* teolliset päästöt: lukuisia erilaisia kemiallisia kaasupäästöjä erilaisten prosessien sivutuotteina
* rakentaminen: hiukkasia ja fossiilisten polttoaineiden palamistuotteita, lisäksi erilaisia maali- ja liuotinkaasuja
* kaatopaikat: hapettomissa oloissa hajoava orgaaninen aines tuottaa metaania<ref name="eoe_air_pollution"/>
 
Ilmansaasteet luokitellaanvoidaan luokitella myös primäärisiin ja sekundäärisiin saasteisiin.{{lähde|5.11.2010}} Primääriset pääsevätpäästöt leviävät ilmakehään suoraan, toiminnanja seurauksena.sekundääriset Sekundäärisetpäästöt syntyvät ilmakehässä erilaisten kemiallisten prosessien johdosta ilmakehässävuoksi.
 
==Saasteiden leviäminen==
1 860

muokkausta