Ero sivun ”Metrojupakka” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 5:
Metron videolaitteet oli tilattu [[Siemens]]iltä vastoin [[Helsingin kaupunginjohtaja|Helsingin ylipormestarin]] [[Raimo Ilaskivi|Raimo Ilaskiven]] toivomusta. Siemens jätti [[26. elokuuta]] pyynnön saada perua videotarjous. Yhtiön perustelujen mukaan paikkaansa pitämättömät syytökset ja väitteet lahjonnasta olivat vahingoittaneet sen mainetta.<ref name="yle">{{Verkkoviite | Osoite =http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=86&t=321&a=2532| Nimeke =Helsingin metro | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Ylen elävä arkisto |Ajankohta = | Julkaisija =YLE | Viitattu =26.3.2009}}</ref>
 
Unto Valtanen pidätettiin lahjusten vaatimisesta Siemensiltä. Tammikuussa vuonna [[1983]] Helsingin kaupungin ylin syyttäjä, 1. kaupunginviskaali [[Jorma Uski]], aloitti [[poliisi]]tutkinnat metrosotkuista. Helsingin kaupunginvaltuuston valiokunnan johtaja [[Harri Holkeri]]n 15-henkisen ryhmän tuli selvittää, oliko metron rakentamisessa toimittu kaupungin edun vastaisesti, ja mihin toimenpiteisiin kaupungin tulisi ryhtyä. Valiokunnan toiminta kesti vuoden ajan. Unto Valtasen osalta ratkaisevaksi koko jutun käsittelyn aikana muodostui kysymys siitä, oliko hän virkamies vai työsuhteessa Helsingin kaupunkiin.<ref name="kronikka"></ref>
 
Helmikuussa Helsingin kaupunginhallituksen 17 jäsentä, muun muassa kaupunginjohtaja Raimo Ilaskivi, neljä metrotoimikunnan jäsentä, Unto Valtanen, Teuvo Aura ja kaupungin rahoitusjohtaja [[Erkki Linturi]], saivat syytteet virkavirheestä. Helsingin raastuvanoikeudessa [[Säätytalo|Helsingin säätytalossa]] todettiin, että vuonna [[1976]] metrotoimikunta oli allekirjoittanut [[Strömberg]]in ja [[Valmet]]in perustaman ''Metrovaunut-yhtiön'' kanssa sopimuksen, joka koski kolmentoista kuusivaunuisen metrojunan valmistamista Suomessa. Kauppahinta oli 345 miljoonaa [[markka]]a. Kauppa tehtiin metrotoimikunnan päätöksellä ohi kaupunginvaltuuston, ilman tarjouskilpailua, ja asiakirjat julistettiin salaisiksi.<ref name="yle"></ref>