Ero sivun ”Eduard Dietl” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kipparin epäilyttävä lisäys pois -perustunee parhaimmillaankin sotamuseossa käyntiin +kuv. järj.
Rivi 1:
[[Tiedosto:Bundesarchiv_Bild_146-1984-019-20,_Eduard_Dietl.jpg|thumb|250px|Kenraalieversti Dietl]]
[[kuva:Bundesarchiv_Bild_183-J16636,_Nordeuropa,_Eduard_Dietl,_Albert_Speer.jpg|250px|thumb|[[Albert Speer]] ja Eduard Dietl Suomessa 5.2.1944]]
'''Eduard Dietl''' (s. [[21. heinäkuuta]] [[1890]], [[Bad Aibling]] – [[23. kesäkuuta]] [[1944]], [[Steiermark]]) oli [[saksa]]lainen sotilaskomentaja [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikana, arvoltaan [[kenraalieversti]].
 
Rivi 5 ⟶ 6:
 
== Eduard Dietl Suomessa ==
[[kuva:Bundesarchiv_Bild_183-J16636,_Nordeuropa,_Eduard_Dietl,_Albert_Speer.jpg|250px|thumb|[[Albert Speer]] ja Eduard Dietl Suomessa 5.2.1944]]
Dietl toimi Suomessa armeijakuntansa esikunnassa [[Rovaniemi|Rovaniemellä]]. Hän oli Suomessa ollessaan varsin pidetty, Suomen ystäväksi mielletty saksalaisupseeri. Vaikka Dietl oli kotoisin [[Baijeri]]sta, häntä pidettiin usein itävaltalaisena, alppijääkäreiksi kutsuttujen 20. Vuoristoarmeijan itävaltalaisjoukkojen mukaan.<ref name="saatiin">''Saatiin tämä vapaus pitää'', s. 165-166</ref> Dietl oli innokas laskettelija ja rakennutti Rovaniemelle Ounasvaaran ensimmäisen pujottelurinteen vuonna 1943.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Saarenkylän historia| Vuosi =1996 | Kappale = | Sivu =350 | Selite = kokoelma| Julkaisupaikka =Rovaniemi | Julkaisija =Rovaniemen mlk | Tunniste =ISBN 951-970-53-3-3| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 4.3.2008| Kieli = }}</ref> Suomessa olo aikanaan hän oppi jopa muutaman sanan suomeakin nimittäin ''ryssä matalaksi'', johon hän lisäsi perään ''onnea''.<ref name="linkomies/108">Linkomies 1970: 108.</ref> Erityisen hyvinä ystävinään hän piti eversti [[Oiva Willamo]]a ja Lapin läänin maaherraa [[Kaarlo Hillilä]]ä, joita hän kiitteli myös ylipäällikön 75-vuotis juhlilla.<ref name="linkomies/108"/>
 
Rivi 15:
 
Dietlin seuraajaksi [[Jugoslavia]]sta komennettu [[Lothar Rendulic]] määräsi myöhemmin saksalaisjoukkojen vetäytymisvaiheessa loka-marraskuussa 1944 Lapin hävitettäväksi. Yleisesti arveltiin, ettei Dietl olisi voinut antaa hävityskäskyä, lento-onnettomuutta arveltiin jopa järjestetyksi. Todellisuudessa Dietl oli allekirjoittanut vastaavanlaisen tuhoamisen sisältävän peräytymisvaiheen toimintasuunnitelman jo vuonna 1943.<ref name="saatiin"/>
 
Yksi Dietlin asetakeista kunniamerkkeineen jäi hänen asuntoonsa Suomessa. Hänen vaimonsa ja tyttärensä eivät halunneet sitä takaisin ja nykyisin takki on [[Sotamuseo]]n kokoelmissa [[Helsinki|Helsingissä]].
 
== Lähteet ==
Rivi 24 ⟶ 22:
* Linkomies, Edvin: ''Vaikea Aika'', Otava: Helsinki 1970.
* {{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke =Saatiin tämä vapaus pitää | Vuosi =2001 | Kappale = | Sivu = | Selite =toim. Heikki Annanpalo, Ritva Tuomaala ja Marja Tuominen | Julkaisupaikka = Jyväskylä| Julkaisija = Rovaniemen kaupunki, mlk ja srk| Tunniste =ISBN 951-634-770-3 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu =4.3.2008 |Kieli = }}
 
 
 
 
=== Viitteet ===