Ero sivun ”Hämeen lääni” versioiden välillä

Hämäläisten vaikutuspiiri oli laaja. Keskiajalla hämäläiset metsästivät [[Satakunta|Satakunnassa]] ja [[Keski-Suomi|Keski-Suomessa]] asti. Nautintaoikeuksian määrittelu tarkemmin alkoi kun [[Kustaa Vaasa]] [[1542]] kansallisti ne Ruotsin kuningaskunnassa olevat maat, jotka eivät olleet selkeästi yksityisessä omistuksessa. Näin ollen Ruotsin kruunulle (valtiolle) tuli mahdolliseksi tukea pysyvää uudisasutusta sekä raivaamista valtiolle otetuila alueilla. Hämeen kannalta oleelliseksi tuli [[savolaiset|savolaisten]] muuttoliike ja uudisasutus hämäläisten erämaille. 1500-luvun puoliväliin mennessä eränkäynti myöhempään Pohjois-Satakuntaan, [[Etelä-Pohjanmaa]]lle ja Keski-Suomeen Hämeen ydinalueilta oli vähentynyt. Kustaa Vaasan erämaiden kansallistamisen jälkeen alkoi valtion tukemana asutustoiminta, johon erityisesti savolaiset osallistuivat. Kun hämäläiset kävivät savolaisten uudisasukkaiden kimppuun, sääti Kustaa Vaasa, että hämäläisillä on ensisijainen oikeus asettua Keski-Suomeen. Jos tämä oikeus jäisi käyttämättä, olivat sitten vuorossa muut. Vuoteen [[1560]] mennessäsvainmennessä vain viidennes Keski-Suomen taloista oli hämäläistä perua. Hämäläiset jatkoivat kuitenkin edelleen alueelle tulevien savolaisten uudisasukkaiden häiritsemistä. Vuonna [[1564]] hämäläisten kalastusoikeudet Keski-Suomessa julistettiin menetetyiksi. Keski-Suomi savolaistui murretta myöten. Hallinnollisesti Keski-Suomi kuitenkin luettiin Hämeen kuuluvaksi vuoteen [[1776]] saakka.