Ero sivun ”Suvereniteetti” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Suvereniteetti''' tarkoittaa täydellisen, ehdottoman ja riippumattoman vallan omaamista jollain maantieteellisellä alueella. Suvereeni on toisin sanoen taho, joko konkreettinen (kuten "[[keisari]]") tai abstrakti, (kuten "[[valtio]]"), jolla on ehdoton valta päättää kaikesta. '''Ulkoinen suvereniteetti''' tarkoittaa valtion riippumattomuutta toisista valtioista ja '''sisäinen suvereniteetti''' oikeutta käyttää omaa valtiovaltaa omalla alueellaan.
 
Valtiollinen suvereniteetti on kansainvälisen oikeuden näkökulmasta suhteellista sikäli, että sitä rajoittavat kaikkia valtioita sitovat yleiset [[kansainvälinen oikeus|kansainvälisen oikeuden]] normit sekä valtion käyttämä sopimuksenteko-oikeus. Tämä merkitsee suvereniteetin siirtymistä osin [[kansainyhteisö|kansainyhteisölle]]. Suvereniteetti kytkeytyy oleellisesti [[väkivaltamonopoli|väkivallan monopoliasemaan]], sekä sotilaalliseen ja taloudelliseen valtaan, sillä ilman mahdollisuutta pakottaa väkivalloin vastoin suvereenin vallan määryksiä toimivat tahot niitä noudattamaan se ei ole todellista. Näin myös kansainvälisen oikeuden normeja vastaan toimiva valtio voi aivan hyvin käytännössä säilyttää suvereniteettinsa, jos kansainyhteisö ei sitä pysty pakottamaan niitä noudattamaan. Suvereniteetti ei tarkoita suvereniteetin [[oikeus|oikeutusta]], juridista tai filosofista tai mitään muutaakaan, kuten suvereniteetin käsite toisinaan virheellisesti ymmärretään. Suvereeni on nimenomaan taho, jolla on lopullinen valta päättää alueen oikeudesta ja [[laki|laista]] ja näin ollen suvereniteetin suhteellistaminen johonkin oikeuskäsitykseen nähden on käsitteellinen ristiriita, tai merkitsee sitä, että julistaja itse julistaa edustavansa suvereniteettia ja sen määräysvaltaa.
 
Käsitteen loi 1500-luvulla ranskalainen [[filosofi]] [[Jean Bodin]].<ref>[http://plato.stanford.edu/entries/bodin/ Jean Bodin] Stanford Encyclopedia of Philosophy</ref>