Ero sivun ”Typen oksidit” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p fix:kemialliset kaavat
muotoilua
Rivi 1:
'''Typen oksidit'''<ref name="BI3">{{BI3|202}}</ref> ovat [[typpi|typen]] ja [[happi|hapen]] yhdisteitä eli typen [[oksidi|oksideja]]. ''Typpioksidit''Typen (NO<sub>x</sub>)ja tarkoittaahapen puolestaan yleensä vain typpimonoksidia (NO) jamuodostamia typpidioksidiayhdisteitä (NO<sub>2</sub>).ovat:
 
Typenoksideja ovat:
 
* [[Ilokaasu|Typpioksiduuli]] eli dityppioksidi (N<sub>2</sub>O), [[ilokaasu]]
* [[Typpioksidi]] (NO), [[typpimonoksidi]], [[typpi]](II) oksidi (väritön kaasu)
Rivi 9 ⟶ 6:
* [[typpitetraoksidi|Dityppitetraoksidi]] (N<sub>2</sub>O<sub>4</sub>)
* [[Dityppipentoksidi]] (N<sub>2</sub>O<sub>5</sub>)
 
Typen oksideja muodostuu helposti korkeissa lämpötiloissa, kuten palamisen yhteydessä ilman typestä ja hapesta. Suurin osa typen oksideista aiheutuu liikenteen päästöistä, mutta huomattava osa vapautuu myös energian tuotannosta kivihiiltä polttamalla sekä teollisuudesta. Typen oksidien pitoisuudet ovat korkeimmillaan keväällä sekä talven pakkaspäivinä. Ruuhkat saattavat lisätä pitoisuuksia isoissa kaupungeissa, oksidien pitoisuudet voivat ylittää jopa 100 ppb lähellä liikennettä.<ref name="kaksi">http://www.kuopio.fi/attachments.nsf/Files/301105132254283/$File/Typenoksidit.pdf?OpenElement</ref> <ref name="kolme">http://www.fmi.fi/tutkimus_ilmakeha/ilmakeha_8.html</ref>
Tavallisimmin typen oksideista (NO<sub>x</sub>) puhuttaessa tarkoitetaan typpimonoksidia (NO) ja typpidioksidia (NO<sub>2</sub>). Ne ovat [[kaasu]]ja, joita esiintyy pieniä määriä [[ilmakehä]]ssä luonnostaankin, mutta pääasiassa ihmisen toiminnan aiheuttamina [[ilmansaaste]]ina.
 
Typen oksideja muodostuu helposti korkeissa lämpötiloissa, kuten [[palaminen|palamisen]] yhteydessä ilman typestä ja hapesta. Suurin osa typen oksideista aiheutuu liikenteen päästöistä, mutta huomattava osa vapautuu myös energian tuotannosta [[kivihiili|kivihiiltä]] polttamalla sekä teollisuudesta. Typen oksidien pitoisuudet ovat korkeimmillaan keväällä sekä talven pakkaspäivinä. Ruuhkat saattavat lisätä pitoisuuksia isoissa kaupungeissa, oksidien pitoisuudet voivat ylittää jopa 100 ppb lähellä liikennettä.<ref name="kaksi">http://www.kuopio.fi/attachments.nsf/Files/301105132254283/$File/Typenoksidit.pdf?OpenElement</ref> <ref name="kolme">http://www.fmi.fi/tutkimus_ilmakeha/ilmakeha_8.html</ref>
Typenoksidien päästöjä voidaan ehkäistä vaikuttamalla käytettyyn polttotekniikkaan, polttoaineen ominaisuuteen sekä kattilan palamisolosuhteisiin kuten lämpötilaan, ilman määrään ja ilmansyöttöön kattilassa.<ref name="neljä">http://www.helsinki.fi/kemia/opettaja/aineistot/hiilivoimala/typenoksidit.htm</ref>
Rivi 15:
==Ympäristövaikutukset==
Typen oksidit muodostavat helposti voimakkaita happoja reagoidessaan veden kanssa.
Esimerkiksi dityppipentoksidi reagoi veden kanssa muodostaen typpihappoa[[typpihappo]]a:
: N<sub>2</sub>O<sub>5</sub> + H<sub>2</sub>O → 2 HNO<sub>3</sub>
: N2O5 + H2O → 2 HNO3
Myös typpidioksidi reagoi veden kanssa muodostaen sekä typpihappoa että typpihapoketta[[typpihapoke]]tta:
: 2 NO2NO<sub>2</sub> + H2OH<sub>2</sub>OHNO2HNO<sub>2</sub> + HNO3HNO<sub>3</sub>
Typen oksidit kuuluvatkin [[happosade|happosateiden]] aiheuttajiin. Näin ollen ne happamoittavat maaperää, vesistöjä ja vaurioittavat kasvien lehtiä ja neulasia. Ne myös syövyttävät monia materiaaleja.<ref name="viisi">http://www.hiilitieto.fi/fi-FI/rikinjatypenoksidit/</ref>
Typen oksidit edesauttavat haitallisen [[alailmakehän otsoninotsoni]]n muodostumista. Nämä ympäristövaikutukset ovat kuitenkin useimmiten alueellisia.<ref name="kuusi">http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_osio=&p_teos=alg&p_artikkeli=alg00326</ref>
 
==Terveysvaikutukset==
Typen oksidilla ei ole todettu olevan mutageenisiä[[mutageeni]]siä tai karsinogeenisia[[karsinogeeni]]sia vaikutuksia. Kuitenkin ne ovat voimakkaita [[hapetin|hapettimia]], jotka vaikuttavat hengitysteiden kudokseen haitaten luonnollisia puhdistus- ja puolustusmekanismeja. Typpidioksidi on ihmisille haitallisin, sillä se tunkeutuu syvälle hengityselimiin, supistaa keuhkoputkia ja lisää hengitysteiden herkkyyttä muille ärsykkeille, kuten siitepölylle tai kylmälle. Erityisen alttiita typen oksidien terveyshaitoille ovat lapset ja hengityselinsairauksista kärsivät sekä mahdollisesti hitsaus- ja polttoleikkaustöissä olevat työntekijät.<ref name="seitsemän">http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_osio=&p_teos=alg&p_artikkeli=alg00326</ref><ref name="kahdeksan">http://www.ttl.fi/NR/rdonlyres/6F5F7362-C98A-42D7-9F9F-3DED8E3C8F0B/0/4_10_5_Typen_oksidit.pdf</ref><ref name="yhdeksän"> http://www.ttl.fi/NR/rdonlyres/6F5F7362-C98A-42D7-9F9F-3DED8E3C8F0B/0/4_10_5_Typen_oksidit.pdf</ref>
 
==Lähteet==