Ero sivun ”Emäs” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Sml (keskustelu | muokkaukset) p typo, kh |
|||
Rivi 6:
**Brønsted–Lowryn teoriassa ei metallihydroksideja, kuten NaOH, sellaisenaan pidetä emäksenä, vaan ainoastaan niissä oleva [[hydroksidi]]-ioni (OH<sup>–</sup>) on emäs.
**Brønsted–Lowryn [[teoria]]a voidaan soveltaa muihinkin kuin veden liuoksiin, jolloin syntyy [[ioni|ioneja]] ja näistä edelleen [[ionisidos|ioniyhdisteitä]] eli [[suola|suoloja]].
**Kun emäs vastaanottaa protonin, syntyy sitä vastaava ''konjugoitunut happo''. Esimerkiksi hydroksidi-ionia (OH<sup>-</sup>) vastaava konjugoitunut happo on vesi (H<sub>2</sub>O), kun taas [[ammoniakki]]a
*'''[[Gilbert Newton Lewis|Lewisin]] teoria''' [[määritelmä|määrittelee]] happo ja emäs -[[käsite|käsitteet]] Brønsted–Lowryn teoriaa laajemmin. Lewisin emäs on aine, joka voi luovuttaa elektroniparin. Vastakohtana Lewisin happo on yhdiste, joka kykenee vastaanottamaan [[elektronipari]]n. Yleensä termiä ''Lewis-emäs'' käytetään vain niistä
Vesi H<small><sub>2</sub></small>O voi Brønstedin teorian mukaan toimia sekä happona että emäksenä; toisin sanoen se on amfoteerinen aine eli [[amfolyytti]]. [[Emäksisyys|Emäksisiä]] ovat vesiliuokset, joissa hydroksidi-ioneja (OH<sup>-</sup>) on enemmän kuin [[oksonium]]ioneja (H<sub>3</sub>O<sup>+</sup>) ja samalla enemmän kuin puhtaassa vedessä. Tällöin niiden [[pH]] on suurempi kuin 7. Emäksiset liuokset tuntuvat sormissa niljakkailta, ja niillä on pistävä, [[perusmaku#karvaus|karvas]] maku.{{Lähde}} Monet vahvojen emästen, kuten [[natriumhydroksidi]]n, väkevät liuokset ovat hyvin syövyttäviä [[iho]]lla ja [[limakalvo]]illa. Lukuisat emäkset ovat vahvoja [[pelkistys|pelkistimiä]]. [[Superemäs]]tä ei ole määritelty niin selvästi kuin [[superhappo]]; yleensä kuitenkin superemäksenä pidetään natriumhydroksidia vahvempaa tai vettä neutraloivaa emästä.
| |||