Ero sivun ”Fránchthin luola” versioiden välillä

'''Franchthin luola'''(myös ''Frankhthin luola'', Kreikaksi: Σπήλαιον Φράγχθη) on [[Kreikka|Kreikassa]] [[peloponesos|Peloponnesoksella]] [[Argolis]]in niemimaalla sijaitseva luola, josta on tehty varhaiskivikautisia metsästykseen, [[keräilykulttuuri|keräilyyn]], kalastukseen ja maanviljelyyn liittyviä löytöjä. Luolassa asuttiin ajoitusten mukaan noin 20000-3000 eaa<ref>[http://www.mnsu.edu/emuseum/archaeology/sites/europe/franchthicave.html Franchthi Cave ]</ref>. Tällöin luola on yksi muutamasta tunnetusta ihmisen hyvin pitkään asumasta paikasta. Luola asuteettiin myöhäispaleoliittisella kaudella ja hylättiin keskineoliittisella kaudella 3000 eaa. Luolan varhaisimmat asukkaat lienevät olleen tyypillisiä myöhäispaleoliittisia metsästäjä-keräilijöitä. Noin 11000 eaa ilmestyivät ruokavalioon mm pistaasipähkinät, manteli ja linssit, 10500 eaa villiohra ja villivehnä sekä 7300 eaa herne ja villipäärynä. Nämä saattavat viitata varhaisin yhteyksiin muualle, ehkä Lähi-itään tai sitten näiden syötävien kasvien ilmestymiseen kasvillisuus- ja ilmastonmuutosten tuomina. Kaksi edellä mainituista kasveista kasvaa [[Vähä-Aasia]]ssa. Pienriista.an ja keräilyyn nojaava mesoliittikausi alkoi joskus 8300 eaa Noin 7250 tai 6500 eaa ilmestyi 80 km päästä melokselta tuotu obsidiaani tänne. Mainittakoon, että samoihin aikoihin [[Lähi-itä|Lähi-Idässä]] ja Vähä-Aasiassa käytiin laajaa [[Lähi-idän varhainen obsidiaanikauppa|obsidiaanikauppaa]]. Villiohra ja villivehnä yleistyivät vuoden 7000 eaa jälkeen. 6000 eaa ilmestyi neoliittinen paketti karjanhoitoineen.▼