Ero sivun ”Kaarle X (Ranska)” versioiden välillä

{{lähteetön}}

{{Malline:Bourbon-suku}}

'''Kaarle X''' ([[9. lokakuuta]] [[1757]]–[[6. marraskuuta]] [[1836]]) oli [[Ranskan kuningas|Ranskan]] ja [[Navarran kuningaskunta|Navarra]]n kuningas vuosina 1824–1830.

 

 

==Nuoruus ja maanpako==

Nuorena prinssinä Kaarle X tunnettiin sulavakäytöksisenä ja suosittuna. Hän oli kälynsä [[Marie Antoinette]]n hyvä ystävä ja kuului tämän seurapiiriin. Hänen poliittinen aktiivisuutensa alkoi monarkian kriisistä 1786, jolloin hän edusti hovin taantumuksellista siipeä. Hän kannatti aateliston taloudellisten etuoikeuksien poistoa, mutta vastusti kaikkea kirkonmiesten ja aateliston yhteiskunnallisten etuoikeuksien karsimista. Hän uskoi, että Ranskan talous piti uudistaa, mutta ilman monarkian hävittämistä. Hän vastusti myös kaikkia kolmannen säädyn (tavallisen kansan edustajien) pyrkimyksiä lisätä äänivaltaansa. Tämä sai jopa kuningas Ludvig XVI:n kritisoimaan häntä ja kutsumaan häntä "kuningasmielisemmäksi kuin kuningas itse"

 

 

==Kuninkaana==

Kaarle asui edelleen Edinburghissa kun Ranskan monarkia palautettiin 1814 ja valtaistuimelle nousi hänen veljensä Ludvig XVIII:nä. Veljesten välit eivät olleet erityisen läheiset, sillä Kaarle piti Ludvig XVIII:tä petollisena ja uskonnottomana. Ludvig XVIII:n hallitsijakaudella Kaarle johti äärirojalistista opposiota, joka pääsi valtaan Kaarlen pojan, Berryn herttuan murhan jälkeen. Kaarle ei koskaan henkisesti toipunut tästä murhasta. Kaarlesta tuli kuningas 67-vuotiaana 1824, veljensä kuoleman jälkeen. Hänen kruunajaisissaan esitettiin viimeistä kertaa ikivanha [[Reims]]in arkkipiispan suorittama seremonia, jota kumpikaan muista 1800-luvun kuninkaista ei käyttänyt (Kaarlen ohella 1800-luvun Ranskan monarkeista vain Napoleon I kruunattiin).