Wikipedia

Ero sivun ”Ihmeellinen Joosef” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Tanár (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
25 952 muokkausta
fix
Tanár (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
25 952 muokkausta
Rivi 38:
Waltari sovitti romaaninsa näytelmäksi syksyllä 1938. Näytelmässä tapahtumat on keskitetty kahteen paikkaan, Lauraeuksen olohuoneeseen ja kesähuvilan kuistille, joten Joosefin köyhät kotiolot eivät tule näytelmässä esille ja hänen toimintansa huvilallakin kerrotaan vain repliikeissä. Päähenkilön nimi on muutettu Karinista Kaarinaksi, ja näytelmään on lisätty väärinkäsitysjuoni, jossa Kaarina sekoittaa perheen palvelijan puheet sulhaskandidaatista Joosefiin, vaikka todellisuudessa kyse on autonkuljettaja Anderssonista.<ref name="R1998"/>
''Ihmeellinen Joosef'' sai kantaesityksensä keväällä15. helmikuuta 1939<ref name="Ilona"/> [[Tampereen Teatteri]]ssa, jossa sen ohjasi [[Arvi Kivimaa]]. Joosefia esitti [[Oiva Sala]] ja Kaarinaa [[Irma Seikkula]]. Esitys sai huonot arvostelut, ja se haukuttiin suorasanaisesti [[Kansan Lehti|Kansan Lehdessä]]. [[Edvin Laine]]en mukaan Waltari oli kuitenkin suhtautunut kritiikkiin tyynesti ja todennut: ”Tässä maassa saa jokainen sanoa vapaasti mitä haluaa.” Sen jälkeen näytelmää esitettiin myös [[Kansallisteatteri]]ssa, pääosissa [[Tauno Palo]] ja [[Kyllikki Väre]], mutta se sai sielläkin viileän vastaanoton. [[Rafael Koskimies|Rafael Koskimiehen]] mukaan näytelmässä oli yhtä hyvät ainekset kuin Waltarin edellisessäkin näytelmässä, mutta loppua kohti näytelmä kääntyi pintapuoliseksi.<ref name="R1998"/> Rajala arvelee, että Waltari oli innostunut näytelmiensä menestyksestä ja alkanut hutiloida.<ref name="R2008"/> Näytelmää esitettiin vuosina 1939–1940 seitsemässä eri teatterissa.<ref name ="Ilona">{{Verkkoviite | Osoite = http://212.213.117.18/default_frameset.asp?CodeLanguage=fi | Nimeke = Ilona. Teatterin esitystietokanta| Selite = Esityshaku: "Ihmeellinen JoosefJosef"| Julkaisija = Teatterin tiedotuskeskus| Viitattu = 9.11.2010}}</ref>
 
''Ihmeellisen Joosefin'' asetelma on samantapainen kuin Waltarin kahdessa aiemmassa näytelmässä (''[[Kuriton sukupolvi (näytelmä)|Kuriton sukupolvi]]'' ja ''[[Mies rakasti vaimoaan]]''): porvarillinen perhe, jonka isä on saamaton ja äiti määrätietoinen, mutta pinnallinen. Toisaalta Joosefin tyyppi ennakoi Waltarin 1940-luvun huijarikomedioita (''[[Gabriel, tule takaisin]]'' ja ''[[Omena putoaa]]'').<ref name="R1998"/> [[Maaria Koskiluoma]] pitää Joosefia aurinkoisimpana Waltarin huijarihahmoista. Joosef ei huijaa niinkään omaksi hyödykseen vaan toisten ihmisten hyväksi.<ref>Koskiluoma s. 108</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmeellinen_Joosef”