Ero sivun ”Ihmeellinen Joosef” versioiden välillä

692 merkkiä lisätty ,  10 vuotta sitten
→‎Näytelmä: lisää tekstiä
(näytelmästä lisää + viitteiden fiksiä)
(→‎Näytelmä: lisää tekstiä)
==Näytelmä==
{{sitaatti2|right|Tuntematon paimenpoika parantaa taikapillinsä soitolla sairaan prinsessan saadakseen palkakseen hänet ja puoli valtakuntaa.|Mika Waltari kuvaa näytelmän juonta käsiohjelmassa<ref name="R1998">Rajala 1998 s. 119–122</ref>}}
Waltari sovitti romaaninsa näytelmäksi syksyllä 1938. Päähenkilön nimi on muutettu Karinista KaarinaksiNäytelmässäNäytelmässä tapahtumat on keskitetty kahteen paikkaan, Lauraeuksen olohuoneeseen ja kesähuvilan kuistille, joten Joosefin köyhät kotiolot eivät tule näytelmässä esille ja hänen toimintansa huvilallakin kerrotaan vain repliikeissä. NäytelmäänPäähenkilön nimi on muutettu Karinista Kaarinaksi, ja näytelmään on lisätty väärinkäsitysjuoni, jossa Kaarina sekoittaa perheen palvelijan puheet sulhaskandidaatista Joosefiin, vaikka todellisuudessa kyse on autonkuljettaja Anderssonista.<ref name="R1998"/>
''Ihmeellinen Joosef'' sai kantaesityksensä keväällä 1939 [[Tampereen Teatteri]]ssa, jossa sen ohjasi [[Arvi Kivimaa]]. Joosefia esitti [[Oiva Sala]] ja Kaarinaa [[Irma Seikkula]]. Esitys sai huonot arvostelut, ja se haukuttiin suorasanaisesti [[Kansan Lehti|Kansan Lehdessä]]. [[Edvin Laine]]en mukaan Waltari oli kuitenkin suhtautunut kritiikkiin tyynesti ja todennut: "Tässä maassa saa jokainen sanoa vapaasti mitä haluaa." VuonnaSen 1939jälkeen näytelmää esitettiin myös [[Kansallisteatteri]]ssa, pääosissa [[Tauno Palo]] ja [[Kyllikki Väre]], mutta se sai sielläkin viileän vastaanoton. [[Rafael Koskimies|Rafael Koskimiehen]] mukaan näytelmässä oli yhtä hyvät ainekset kuin Waltarin edellisessäkin näytelmässä, mutta loppua kohti näytelmä kääntyi pintapuoliseksi.<ref name="R1998"/> Rajala arvelee, että "Waltari oli menestykseninnostunut innostamananäytelmiensä menestyksestä ja alkanut hutiloida".<ref name="R2008"/>. Näytelmää esitettiin vuosina 1939-1940 seitsemässä eri teatterissa.<ref>[http://212.213.117.18/default_frameset.asp?CodeLanguage=fi Ilona]</ref>
 
''Ihmeellisen Joosefin'' asetelma on samantapainen kuin Waltarin kahdessa aiemmassa näytelmässä (''[[MaariaKuriton Koskiluomasukupolvi (näytelmä)|Kuriton sukupolvi]]'' nimittääja näytelmää''[[Mies ”huijarikomediaksi”rakasti vaimoaan]]''): porvarillinen perhe, jonka isä on saamaton ja äiti määrätietoinen, mutta pinnallinen. Toisaalta Joosefin tyyppi ennakoi Waltarin 1940-luvun huijarikomedioita (''[[Gabriel, tule takaisin]]'' ja ''[[Omena putoaa]]'').<ref name="R1998"/> [[Maaria Koskiluoma]] pitää Joosefia aurinkoisimpana Waltarin huijarihahmoista. Joosef ei huijaa niinkään omaksi hyödykseen vaan toisten ihmisten hyväksi.<ref>Koskiluoma s. 108</ref>
 
==Lähteet==
25 952

muokkausta