Ero sivun ”Ihmeellinen Joosef” versioiden välillä

1 010 merkkiä lisätty ,  10 vuotta sitten
näytelmästä lisää + viitteiden fiksiä
(sitaatti)
(näytelmästä lisää + viitteiden fiksiä)
}}
 
'''Ihmeellinen Joosef eli elämä on seikkailua''' on [[Mika Waltari]]n vuonna 1938 kirjoittama viihderomaani. Sen kirjoittajaksi merkittiin [[anagrammi]] ''M. Ritvala'', ja se ilmestyi [[WSOY]]:n 10 markan sarjassa numerolla 125<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Launonen, Hannu (toim.)| Nimeke = Suomen kirjailijat 1917−1944| Vuosi = 1981| Selite = SKST 365 | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura| Tunniste = ISBN 951-717-238-9}}</ref>. Waltari sovitti kirjan samana vuonna myös näytelmäksi<ref name="R327R2008">Rajala 2008 s. 327327–328</ref>.
 
==Juoni==
M. Ritvala - salainen tekijä| Tekijä = Hannu Marttila| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Helsingin Sanomat| Ajankohta = 26.6.2008| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 10.7.2009| Kieli = }}</ref>
 
[[Panu Rajala]] on kiinnittänyt huomiota siihen, että ''Ihmeellinen Joosef'' on ensimmäinen kerta, kun Waltari käyttää naista kertojana. Hän vertaa Karinin hahmoa ''[[Suuri illusioni|Suuren illusionin]]'' ja ''[[Appelsiininsiemen]]en'' naispäähenkilöihin ja myös [[Hilja Valtonen|Hilja Valtosen]] "selviytyjänaisiin", ja tarinassa on hänen mielestään [[P. G. Wodehouse|Wodehousen]] tyyppistä iloittelua.<ref name="R328R2008"/> Marttila vertaa Karinin vanhempia [[Vihtori ja Klaara|Vihtoriin ja Klaaraan]], tuon ajan suosittuun sarjakuvaan<ref name="Marttila"/>.
 
Rajalan mukaan ''Ihmeellisessä Joosefissa'' on "leikkivää raikkautta" ja "luistavaa kepeyttä"<ref name="R328"/>, ja hän kutsuu sitä "elegantiksi satiiriksi"<ref name="R327R2008"/>. Marttila toteaa, ettei kirja ole tietenkään mestariteos, mutta "Waltaria kannattaa aina lukea"<ref name="Marttila"/>.
 
==Näytelmä==
{{sitaatti2|right|Tuntematon paimenpoika parantaa taikapillinsä soitolla sairaan prinsessan saadakseen palkakseen hänet ja puoli valtakuntaa.|Mika Waltari kuvaa näytelmän juonta käsiohjelmassa<ref name="R1998">Rajala 1998 s. 119119–122</ref>}}
Waltari sovitti romaaninsa näytelmäksi syksyllä 1938. Päähenkilön nimi on muutettu Karinista KaarinaksiNäytelmässä tapahtumat on keskitetty kahteen paikkaan, Lauraeuksen olohuoneeseen ja kesähuvilan kuistille, joten Joosefin köyhät kotiolot eivät tule näytelmässä esille ja hänen toimintansa huvilallakin kerrotaan vain repliikeissä. Näytelmään on lisätty väärinkäsitysjuoni, jossa Kaarina sekoittaa perheen palvelijan puheet sulhaskandidaatista Joosefiin, vaikka todellisuudessa kyse on autonkuljettaja Anderssonista.<ref name="R1998"/>
''Ihmeellinen Joosef'' sai kantaesityksensä [[Tampereen Teatteri]]ssa, jossa sen ohjasi [[Arvi Kivimaa]]. Esitys sai huonot arvostelut, ja se haukuttiin suorasanaisesti [[Kansan Lehti|Kansan Lehdessä]]. [[Edvin Laine]]en mukaan Waltari oli kuitenkin suhtautunut kritiikkiin tyynesti ja todennut: "Tässä maassa saa jokainen sanoa vapaasti mitä haluaa." Vuonna 1939 näytelmää esitettiin myös [[Kansallisteatteri]]ssa, pääosissa [[Tauno Palo]] ja [[Kyllikki Väre]], mutta se sai sielläkin viileän vastaanoton.<ref name="R328">Rajala 2008 s. 328</ref> Rajala arvelee, että "Waltari oli menestyksen innostamana alkanut hutiloida"<ref name="R327"/>. Näytelmää esitettiin vuosina 1939-1940 seitsemässä eri teatterissa.<ref>[http://212.213.117.18/default_frameset.asp?CodeLanguage=fi Ilona]</ref>
''Ihmeellinen Joosef'' sai kantaesityksensä [[Tampereen Teatteri]]ssa, jossa sen ohjasi [[Arvi Kivimaa]]. Esitys sai huonot arvostelut, ja se haukuttiin suorasanaisesti [[Kansan Lehti|Kansan Lehdessä]]. [[Edvin Laine]]en mukaan Waltari oli kuitenkin suhtautunut kritiikkiin tyynesti ja todennut: "Tässä maassa saa jokainen sanoa vapaasti mitä haluaa." Vuonna 1939 näytelmää esitettiin myös [[Kansallisteatteri]]ssa, pääosissa [[Tauno Palo]] ja [[Kyllikki Väre]], mutta se sai sielläkin viileän vastaanoton.<ref name="R328">Rajala 2008 s. 328</ref> Rajala arvelee, että "Waltari oli menestyksen innostamana alkanut hutiloida"<ref name="R327R2008"/>. Näytelmää esitettiin vuosina 1939-1940 seitsemässä eri teatterissa.<ref>[http://212.213.117.18/default_frameset.asp?CodeLanguage=fi Ilona]</ref>
 
[[Maaria Koskiluoma]] nimittää näytelmää ”huijarikomediaksi” ja pitää Joosefia aurinkoisimpana Waltarin huijarihahmoista. Joosef ei huijaa niinkään omaksi hyödykseen vaan toisten ihmisten hyväksi.<ref>Koskiluoma s. 108</ref>
 
==Lähteet==
*{{Kirjaviite|Tekijä = Koskiluoma, Maaria|Nimeke = Mika Waltarin näytelmät|Vuosi=1982|Selite = Teoksessa Mika Waltari – mielikuvituksen jättiläinen s. 93-140|Julkaisupaikka=Porvoo|Julkaisija=WSOY|Tunniste=ISBN 951-0-11565-7}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Rajala, Panu | Nimeke = Noita palaa näyttämölle. Mika Waltari parrasvaloissa| Vuosi = 1998| Julkaisupaikka = Porvoo| Julkaisija = WSOY| Tunniste = ISBN 951-0-23014-6}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Rajala, Panu | Nimeke=Unio mystica: Mika Waltarin elämä ja teokset | Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-0-31137-0}}
25 952

muokkausta