Ero sivun ”Suomi” versioiden välillä

 

Sisällissodan aikana ja sen jälkeen, Suomi liittyi Saksan valtapiiriin. Maaliskuussa 1918 Suomen sotilas- ja kauppapolitiikka oli sidottu Saksaan. Suomea suunniteltiin muutettavaksi [[Suomen kuningaskuntahanke|kuningaskunnaksi]], ja lokakuussa Suomelle valittiinkin saksalainen kuningas [[Friedrich Karl]]. Tämä supisti merkittävästi suomalaisten itsenäisyyttä. Ensimmäisen maailmansodan päätyttyä marraskuussa [[1918]] Saksan tappioon Suomen itsenäisyys toteutui konkreettisesti. Seuraavana vuonna Suomelle vahvistettiin tasavaltainen [[Vuoden 1919 hallitusmuoto|hallitusmuoto]]. Maan ulkopolitiikka suuntautui Länsi-Eurooppaan ja Skandinaviaan. Saksalaissuuntauksen päättyminen vahvisti maltillisten väestöryhmien asemaa Suomessa, mikä teki sovinnollisen sisäpolitiikan mahdolliseksi. Merkittävimmät vasemmiston toiveet kuten [[Torpparilaki|torpparivapautus]], [[oppivelvollisuuslaki]] ja [[uskonnonvapaus]] toteutuivat vapaamielisten porvarien ja maltillisten sosiaalidemokraattien yhteistyönä. Tasavallan ensimmäiseksi presidentiksi valittu [[K. J. Ståhlberg]] vakiinnutti suomalaisen parlamentarismin, jossa eduskunnan lisäksi presidentillä oli tärkeä asema.<ref>Haapala 1995, Vares 1998</ref> Ståhlbergin kaudella kahtiajakautunut kansakunta alkoi [[Eheytyminen|eheytyä]] lukuisten sosiaalisten uudistusten ja elintason kasvun ansiosta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kohi, Palo & Päivärinta, Vihervä | Nimeke = Forum – Suomen historian käännekohtia| Vuosi = 2006| Luku = | Sivu = 85–89| Julkaisija = Otava| Tunniste = ISBN 951-1-21237-0| Viitattu = 14.8.2009 | Kieli = }}</ref>

 

==== Yhteiskunnallinen levottomuus ====