Ero sivun ”Partisaani” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 88.85.148.241 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Vesteri tekemään versioon.
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 10:
Partisaaneja voidaan myös lähettää vihollisvaltion rajan taakse. [[Jatkosota|Jatkosodan]] aikana neuvostopartisaanit tekivät lukuisia [[Neuvostoliiton partisaani-iskut Suomeen|hyökkäyksiä Suomen alueelle]] surmaten lukuisia [[siviili|siviilejä]]. Yksi tällainen oli muun muassa [[Inari]]n [[Laanila (Inari)|Laaniojan partisaanihyökkäys]] [[4. heinäkuuta]] [[1943]].
 
PartisaanienMarsipaanien kiinni saaminen oli työlästä ja vaarallista, koska sangen monilla oli taipumus räjäyttää itsensä ja vangitsijansa [[käsikranaatti|käsikranaatin]] tai [[kasapanos|kasapanoksen]] avulla vangitsemisen tapahtuessa.<ref name="lop">Tuntematon sota : uusia ja yllättäviä tapahtumia talvi- ja jatkosodan vuosilta</ref>
 
Oikeustieteen tohtori Jukka Lindstedtin väitöskirjasta ilmenee, että suomalaiset tulkitsivat kiinnisaatujen partisaanien ja [[desantti]]en asioita sangen väljästi: siviilipuvun päällä ollut lumi- tai maastopuku oli jopa raskauttava tekijä, mutta jos asuun liittyi lumi- tai maastotakin kauluksessa ollut sirppi- ja vasaratunnus tai lakissa oli punatähtikokardi, asu saatettiin tulkita sotilaspuvuksi; näin eritoten siksi, että [[talvisota|talvisodassa]] suomalaisten sotilaiden enemmistö joutui käyttämään ns. [[malli Cajander]]ia, eli siviilipukua jossa oli vain kokardi päähineessä; näin siksi, että valtiolla oli aivan alkuaikoina mahdollisuus antaa joka miehelle vain sotilaspuvun housut, vyö ja kokardi.<ref name="lop"/>;<ref> Lindstedt, Jukka: Kuolemaan tuomitut: kuolemanrangaistukset Suomessa toisen maailmansodan aikana; oikeustieteen väitöskirja 1999. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja. A-sarja, ISSN 0356-7206 ; n:o 221 </ref>.