Ero sivun ”Käärmekurjet” versioiden välillä

Käärmekurjet elävät pareittain tai muutaman yksilön ryhminä. Häirittynä ne yrittävät aluksi piiloutua painautumalla maahan. Jos tilanne pahenee edelleen, ne juoksevat nopeasti pakoon.<ref name="zoo2">{{Kirjaviite | Tekijä=(suom.) Timo Alanko, Tuulikki Lahti ja Kalevi K. Malmström | Nimike=Zoo Suuri eläinkirja 3 | Sivu=393 | Vuosi=1978 | Julkaisija=WSOY | Tunniste=ISBN 951-0-08248-1}}</ref> Käärmekurjet lentävät huonosti ja vietävät suurimman osan ajastaan maassa.<ref name="kodin"/> Ne viettävät kuitenkin yöt puiden oksilla. Puissa kiipeillessään ne voivat käyttää apunaan sisävarpaan käyrää kynttä.<ref name="zoo2"/> Töyhtökäärmekurki yöpyy matalalla, mutta pensaskäärmekurki voi nousta jopa latvustoon. pensaskäärmekurkiPensaskäärmekurki on arka ja sen elintavat tunnetaan huonosti.<ref name="kodin"/> Jos käärmekurkia häiritään yöllä, linnut hyppäävät maahan ja juoksevat pois. Suojavärin takia käärmekurkia on usein vaikea havaita, mutta ne paljastavat läsnäolonsa aamuhärästä lähtien päästetyillä äänillään.<ref name="zoo2"/> Käärmekurjen ääntely koostuu koiran haukuntaa muistuttavista kovaäänisistä, kauas kantavista ulvahduksista, joita ne päästävät etenkin lisääntymiskaudella soidinmenojen yhteydessä.<ref name="birds"/><ref name="zoo2"/> Käärmekurkien elinalueet ovat suuria ja on todennäköistä, että seriemaparit puolustavat reviiriään.<ref name="birds"/>