Ero sivun ”Ilmanvaihto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 8:
Riittävä ja hallittu korvausilman saanti on keskeistä sekä luonnollisen ilmanvaihdon että poistoilmanvaihdon toimivuuden kannalta. Tuloilmapuhalluksen sisältävien järjestelmien etuna on se, että niihin voidaan liittää tuloilman suodatus ja poistoilman lämmön talteenotto, mutta ne vaativat myös enemmän huoltoa ja suodattimien kunnon valvontaa tuloilman puhtauden varmistamiseksi.<ref name=siy/> Sekä luonnollista että koneellista ilmanvaihtoa voidaan tarvittaessa tehostaa ikkunatuuletuksella.<ref name=siy/>
Suomessa asuntojen yleisin ilmanvaihtotapa on [[painovoimainen ilmanvaihto]]. Se oli 1960-luvulle saakka lähes yksinomainen ilmanvaihtotapa. 1970-luvun alun energiakriisin jälkeen uudet talot rakennettiin entistä tiiviimmiksi, mutta samalla jätettiin energiakustannusten säästämiseksi tuloilmaventtiilit asentamatta. Oli myös tyypillistä, että vanhoissa taloissa asuvia kehotettiin tiivistämään kaikki raot ja sulkemaan olemassaolevat tuloilmaventtiilit energian säästämiseksi. Sittemmin näistä taloista on alettu käyttää nimitystä "pullotalo", koska niissä ei sisäilma juurikaan vaihdu. Tämä väärä rakennustapa lisäsi huonon sisäilman ihmisille aiheuttamia haittoja sekä rakennusten korjauskustannuksia. Tuloilmaventtiilit on mahdollista asentaa jälkikäteen asuntoihin, joista puuttuu korvausilmanvaihto. Tuloilmaventtiileitä tulisi olla yksi jokaista 20-25 neliötä kohti.<ref>http://www.terveysilma.fi/index.php?browser_id=49</ref>
Nykyään uusien asuinrakennusten ilmanvaihtoa ei enää yleensä järjestetä painovoimaisena, koska sen ei katsota enää riittävän kaikkiin huonetiloihin.<ref name=heli/> Osittain tämä johtuu uusiin järjestelmiin usein liitetyistä lämmön talteenottojärjestelmistä, jotka edellyttävät koneellista ilmanvaihtoa.
| |||