Ero sivun ”Kartano” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee kartanoa rakennuksena. Sanan muita merkityksiä on [[Kartano (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]].}}
'''Kartano''' tarkoittaa suurtilaa tai sen isoa päärakennusta, jonka ennen omistivat yleensä aateliset ja talonpojat. Kartanolle ei ole tarkkaa juridista määritelmää. Kartano on yleensä suurtila joka on vauras ja omistaa paljon metsää ja maata. Alkujaan kartano perustui yleensä [[säteri]]vapauteen tai [[läänitys|läänitykseen]] ja oli omavarainen elintarvikkeiden ja muidenkin tavaroiden suhteen, ja siellä vietettiin yleensä säädynmukaista elämää. Lisäksi kartanoilla oli usein [[torppa|torppia]] ja runsaasti peltoa ja metsää. Kartanoita asuttivat alun perin [[aateli]]set, mutta myöhemmin kartanoita siirtyi myös talonpoikien omistukseen. Kartanoita on ollut itsenäisiä ja niin sanottuja kruununkartanoita (kuninkaan omistamia). Etymologisesti nimitys juontuu [[ruotsin kieli|ruotsin]] sanasta ''herrgård'', ''herraskartano''. Kuninkaankartanot olivat kruunun omistamia suuria maatiloja. Ne olivat valtion hallinnon keskuspaikkoja, joihin kerättiin veroja. Lisäksi ne toimivat mallikartanoina talonpojille. Kuninkaankartanot olivat yleensä voudin tai lampuodin hoitamia. Kuninkaankartanoista käytettiin eri nimityksiä kuten: herraskartano, karjakartano
Suomessa kartanoihin luetaan 1) rälssi[[säteri]]t, 2) kruununkartanot 3) muunlaiset suuret tilat, jotka historiallisesti ovat olleet säätyläisten omistuksessa. Komeita aatelissukujen omistamia kartanoita on kutsuttu herraskartanoiksi ja Itä-Suomessa hoveiksi. Herraskartanot eivät olleet tehokkaita maa- ja metsätaloustiloja, vaan enemmänkin säätyläisten seuraelämän näyttämöitä. Suomen vanhoista herraskartanoista yli puolet sijaitsee [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomessa]]. <ref name=YM/> Valtion omistamia, kruununkartanoita vaatimattomampia tiloja on kutsuttu ''latokartanoiksi''.<ref name=Virtanen/> Myös ensimmäisiä 1600- ja 1700-luvuilla perustettuja [[rautaruukki|rautaruukkeja]] ja suurempia sotilasvirkataloja voidaan pitää kartanoina.
| |||