Ero sivun ”Peyton Place (televisiosarja)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
{{Televisiosarja
| sarjan nimi = ''Peyton Place''
| sarjan nimi-alkuperäinen = ''Peyton Place''
| kuva =
| kuvateksti =
| tyyli =
| kestoaika =
| tekijä =
| pääosissa = [[Ryan O'Neal]]<br>[[Mia Farrow]]<br>[[Barbara Parkins]]<br>[[Ed Nelson]]
| alkuperämaa = [[Yhdysvallat]]
| verkko =
| ensimmäinen esitys =
| viimeinen esitys =
| tuotantokaudet =
| jaksot =
| tuottajat =
| vastaava tuottaja =
| linjatuottaja =
| ohjaajat =
| käsikirjoittajat =
| tuotantoyhtiö = [[ABC Telepictures]]<br>[[20th Century Fox TV]]
| voitetut =
| ehdokkuudet =
| kotisivu =
| imdb = 0057779
| elonet = ekkuw1
| kuvakaappaus =
| kuvateksti2 =
}}
'''Peyton Place''' oli [[saippuaooppera]], jota esitettiin [[American Broadcasting Company|ABC]]-televisiokanavalla [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] vuosina [[1964]]-[[1969]]. Sarja perustui Grace Metaliousin vuonna 1956 kirjoittamaan kirjaan ''[[Kaupunki nimeltä Peyton Place]]'' ja [[1957]] siitä tehtyyn elokuvaan ''[[Peyton Place – vihan tyyssija]]''. Peyton Place kertoi [[Uusi-Englanti|Uudessa Englannissa]] sijaitsevan pikkukaupungin ihmisten elämästä. Sarjaa tehtiin kaikkiaan 514 jaksoa.
Sarja esitettiin myös Suomessa televisiossa ensin [[TV1|TV 1:ssä]] muutama jakso nimellä ''Pikku kaupungissa tapahtuu''. Se ei silloin vielä saanut tuulta siipiensä alle. Vasta 1960–70-lukujen vaihteessa [[Mtv3|MTV:n]] esittämänä siitä tuli menestyssarja Suomessa. Se oli ensimmäinen
Keskeisiä näyttelijöitä sarjassa olivat [[Mia Farrow]] (Allison McKenzie), [[Ryan O'Neal]] (Rodney Harrington), Barbara Perkins, Dorothy Malone ja Ed Nelson.
Kriitikon mukaan sarja oli tehty keskivertokatsojalle, joka tarjoaa keskiverron molemmin puolin olevalle katsojakunnalle mahdollisuuden poliittiseen tiedostamiseen. Sarja tarjoaa keskiluokkaiselle katsojakunnalle monia tunnusmerkkejä samastumisen mahdollistamiseksi. Sen henkilöt edustavat psykologisesti tiettyä ideaalia, jonka rikkominen aiheuttaisi hahmoihin sattumanvaraisuutta ja siten sekoittaisi selkeän tarinan. Tarinan juoni ei kuitenkaan ole tavanomainen alku-loppu-rakenteen mukainen vaan päättymätön prosessi. Vuorosanat ovat kliseemäisiä ja niiden tarkoituksena on vahvistaa kuvan tarjoamaan viestiä, mieluiten sloganimaisessa muodossa. Sarja vie katsotan pois omasta olohuoneesta sellaiseen todellisuuteen, jonka hän voi tunnistaa tavoiteltavaksi todellisuudeksi.<ref>Reijo Lehtonen, Peyton Place jatkuu, Filmihullu 4–5/ 1969 s. 14–16</ref>
==Lähteet==
{{Viitteet}}
{{tynkä/Televisio}}
| |||