Ero sivun ”Hallintotiede” versioiden välillä

Muissa maissa ei oppiainetta hallintotiede sellaisenaan esiinny, mutta vertailukohteita on kuitenkin runsaasti. Niistä mainittakoon ''Public Administration'', joka on perinteisesti suomennettu nimekkeellä julkishallinto, ''Public Policy'', ''Public Affairs'', ''Public Service'' ja hollanninkielisellä alueella laajalti levinnyt ''bestuur'' eli ''bestuurskunde'', kirjaimellisesti 'ohjaus' mutta itse kuitenkin asiassa yhtä kuin 'hallinto'. Missään muussa maassa ei esiinny erityistä hallintotieteellistä tutkimus- ja koulutusalaa toisin kuin sen sijaan Suomessa. Muissa Pohjoismaissa hallinnon tutkimus on useimmissa yliopistoissa sijoitettu otsakkeen ''statsvetenskap'' eli kirjaimellisesti ''valtiotiede'' alle joko yhteydessä tai yhteydettä valtio-oppiin eli politiikan tutkimukseen. Suomen olosuhteista poiketen eräissä muissa maissa julkisen hallinnon kysymykset kelpaavat laajalti myös [[liiketaloustiede|liiketaloustieteellisen]] tutkimuksen kohteiksi kuten on asian laita esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa.

 

 

===Nimekkeestä 'hallintotiede'===

 

Ranskan kielessä ilmaus ''science administrative'' on pääasiassa nuorempaa perua kuin saksan kielen ''Verwaltungswissenschaft''. Esimerkkinä sanan hallintotiede vastineista muissa kielissä mainittakoon myös monikkomuodossa ilmaistu nimeke ''International Institute of Administrative Sciences'' (IIAS). Kysymys on vuonna 1930 perustetusta kansainvälisestä järjestöstä, joka ilmaisee silloisia ja edelleen ajettuja pyrkimyksiä useiden eri alojen asiantuntemuksen yhdistämiseen hallinnon tutkimuksen ja hallintokäytännön ongelmia ratkaistaessa.

==Klassikoita oppiaineen hallintotiede kannalta==

*''Lorenz von Stein'' (1815-1890) kuuluu alan perustajiin erityisesti saksankielisellä kielialueella. Hän korosti muun muassa ''Verwaltungswissenschaftin'' lähtökohtien moninaisuutta eli nykykieltä käyttäen alan monitieteisyyttä.

*[[Frederick Winslow Taylor|F. W. Taylor]] (1856-1915) loi pohjaa johtamisen tieteelliselle tutkimiselle ja toi mukaan tehokkuuden vaatimuksen. Häneen on kohdistettu myös paljon kritiikkiä. Insinööritieteellinen ote hallintoon eli 'taylorismi' ei kuitenkaan ole suinkaan kadonnut oman aikammekaan hallinnon tutkimuksesta saati käytännön hallinnosta ja johtamisesta.

*Parhaiten Yhdysvaltain presidenttinä tunnettu [[Woodrow Wilson]] (1856-1924) oli aikanaan yhdysvaltalaisen Princetonin yliopiston professori. Hän kuuluu julkisen hallinnon kansanvaltaan eli demokratiaan asemoinnin esitaistelijoihin ja tienraivaajiin korruption juurimiseksi pois julkisesta hallinnosta. Toisaalta Wilsonin käsitys siitä, että poliittiset ja hallinnolliset seikat tulisi ja voitaisiin tiukasti erottaa toisistaan, oli myöhemmän kokemuksen valossa varsin ongelmallinen.

 

==Hallintotieteen ja muiden hallintotieteiden opetus ja tutkimus Suomessa==

 

Ammattikorkeakouluissa hallintotiede ei ole edustettuna sen enempää kuin muutkaan hallintotieteet. Tosin eräiden amk:kien tradenomiopintoihin sisältyy huomattavasti julkista hallintoa koskevaa ainesta.

Lapin yliopistossa hallintotieteen oppiaine toimii yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Lapin yliopiston hallintotieteen oppituoli on Suomen nuorin. Hallintotieteen opinnoissa professoreina toimivat hallintotieteen professori HT Jari Stenvall, hallintotieteen professori ma. (erityisesti tietohallinto) HT, PhD Antti Syväjärvi sekä psykologian professori PsT Juha Perttula.

 

 

Lapin yliopistossa hallintotieteiden pääaineena on nimenomaan hallintotiede. Tietohallinnon erikoisalalla hallintotieteen lähitieteenaloina ja -oppiaineina esiintyvät oikeustiede (oikeusinformatiikka) ja psykologia, kun taas johtamisen psykologiassa lähitieteenalana on soveltava psykologia. Tietohallinto keskittyy tiedon, tietoprosessien, johtamisen, tietotoimijoiden ja informaatioteknologian muodostamaan opetus- ja tutkimuskokonaisuuteen. Johtamisen psykologiassa kyse on ihmisten kohtaamisesta, kokemuksista, ymmärtämisestä ja johtamisesta eli henkilöstöhallinnon näkökulmista.