Ero sivun ”Chumashit” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Mysid (keskustelu | muokkaukset)
p kh
Rivi 15:
| huomautukset =
}}
'''Chumashit''' eli '''Santa Barbaran intiaanit''' ovat [[Yhdysvallat|Yhdysvaltojen]] [[Kalifornia]]ssa elävä [[intiaanit|intiaanikansa]]. Nykyisin chumasheija on noin 5&nbsp;000 ja pieni osa heistä asuu heille taroitetussa [[Santa Ynezin intiaanireservaatti|Santa Ynezin intiaanireservaatissa]]. Santa Ynezin chumashit ovat myös ainioa virallisesti rekisteröidyistä chumash-ryhmistä, mutta muitakin ryhmiä on.<ref name="Native Inhabitants">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nps.gov/chis/historyculture/nativeinhabitants.htm | Nimeke = Native Inhabitants | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = National Park Service - U.S Department of the Interior | Viitattu = 27.10.2010 | Kieli = }}</ref> Chumashien historiallinen asuinalue sijaitsee [[San Luis Obispo]]sta [[Malibu]]un, ja sisämaassa [[San Joaquin]]iin ulottuvalla alueella<ref name="California Indians and Their Reservations">{{Verkkoviite | Osoite = http://infodome.sdsu.edu/research/guides/calindians/calinddict.shtml#p | Nimeke = California Indians and Their Reservations | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = San Diego State University Libary | Viitattu = 27.10.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>.
 
==Historia==
[[kuva:ChildAdultSun.jpg|200px|thumb|vasen|Chumashien kalliomaalaus, jossa on kuvattuna lapsi, aikuinen ja aurinko.]]
Chumashien asuinalueella on ollut ihmisasutusta jo tuhansia vuosia. Santa Rosan saarelta vuonna 1959 löydetyt ihmisjäänöksetihmisjäännökset ovat ajoitettu 13&nbsp;000 vuotta vanhoiksi. Chumashien vanhoja asuinpaikkoja on tähän mennessä kaivettu esiin arkeologisissa kaivauksissa yhteensä 148.<ref name="Native Inhabitants" /> Jotkut tutkijat ovat esittäneet teorian, että [[polynesialaiset]] olisivat vierailleet Kalifornian rannikolla chumashien alueella 500−700 [[jaa]]. Teoriaa on perusteltu sillä, että chumashit rakensivat aluksia, joita ei tavata muissa intiaanikulttuureissa. Lisäksi joidenkin tutkijoiden mukaan chumashin kielessä on lainasanoja polynesialaisista kielistä. Teorian oikeellisuudesta ei kuitenkaan ole yksimielisyyttä tutkijoiden keskuudessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sfgate.com/cgi-bin/article.cgi?file=/c/a/2005/06/20/MNG9GDBBLG1.DTL | Nimeke = Did ancient Polynesians visit California? Maybe so. Scholars revive idea using linguistic ties, Indian headdress | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = San Francisko Chronicle | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Keay Davidson | Viitattu = 27.10.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Vuodesta 1772 [[fransiskaanit]] perustivat chumashien alueelle useita lähetysasemia. Vanhin lähetysasemista on San Luis Obispo. Vuoteen 1800 mennessä kaikki chumashit oli kastettu.<ref name="Virrankoski 1994, s. 304" /> Espanjan kruunu pyrki tekemään lähetysasemista asutuskeskuksia, mutta suunitelmat eivät koskaan tuottaneet tulosta. Vuodesta 1795 kruunu vaihtoi perinteisen politiikkansa, ja määräsi, että espanjan kieltä pitäisi opettaa alkuasukkaille ja sen tulisi korvata alkuperäiskielet yleisessä käytössä. Lähetysasemat olivat tätä ennen pyrkineet opettamaan intiaaneja heidän omalla kielellään.<ref>Mancall ja Merrell 2000, s. 509</ref> Vuonna 1824 barbareñot, purisimeñot ja ynezeñot nousivat kapinaan [[Meksiko]]n hallitusta vastaan [[Pacomio]]-niminen kirvesmies johtajanaan. NiinSotaväki sanottukuitenkin kukisti niin sanotun [[chumashikapina]] kukistettiin kuitenkin sotaväen toimestan jo samana vuonna. Tappiollisen kapinan jälkeen monet chumashit pakenivat Kalifornian sisämaahan, jossa he liittyivät [[yokutsit|yokuts]]-intiaaneihin. Kuitenkin kapinaa johtanutta Pacomiota rangaistiin vain lievästi. Kulkutaudit, alkoholismi ja taloudellinen rappio johtivat chumashien määrän vähenemiseen.<ref name="Virrankoski 1994, s. 304">Virrankoski 1994, s. 304</ref> Chumasheja oli alkuaan 22&nbsp;000<ref name="California Indians and Their Reservations" />−14&nbsp;000, mutta vuonna 1832 heitä oli enää 2&nbsp;500 ja kaksikymmentä vuotta myöhemmin enää 1&nbsp;100<ref name="Virrankoski 1994, s. 304" />. Nykyisin vain 213 chumashia elää Santa Ynezin intiaanireservaatissa,; loput elävät Kalifornian kaupungeissa<ref name="California Indians and Their Reservations" />. Chumashien aijemminaiemmin puhuma [[chumashin kieli]] hävisi sen viimeisen puhujan kuoltua vuonna 1965<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ethnologue.com/show_language.asp?code=chs | Nimeke = Chumash - An extinct language of United States | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Ethnologue | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 27.10.2010 | Kieli = }}</ref>.
 
==Kulttuuri==
[[kuva:Rafael, a Chumash who shared cultural knowledge with Anthropologists.jpg|200px|thumb|oikea|Rafael Solares, Soxtonoxmu kylän päälikköpäällikkö. Kuvannut Leon de Cessac 1800-luvun lopussa.]]
===Elinkeinot===
Chumashit elivät metsästyksellä, keräilyllä ja kalastuksella<ref name="Virrankoski 1994, s. 303">Virrankoski 1994, s. 303</ref> Chumashit olivat ainoa Kalifornian intiaanikansa, jotka saivatolivat merkittävissä määrin riippuvaisia kalastuksesta merellä<ref name="California Indians and Their Reservations" />. Kalan ohella merestä pyydettiin simpukoita, hylkeitä, merilintuja ja pyöriäisiäkin. Lisäksi syötiin rannikolle ajautuneita valaanruhoja. Chumashit kulottivat niittyjä parantaakseen luonnonvaraisten isojyväisten heinien kasvua. Tammenterhoista tehtiin rouhetta, jota liotettiin syömiskelpoiseksi kallioon koverretuissa kuopissa.<ref name="Virrankoski 1994, s. 303" />
 
===Asuminen===
Rivi 32:
 
===Yhteiskunta===
Chumashit olivat jakaantuneet kuuteen ryhmään, jotka olivat barbareñot, purisimeñot, ynezeñot, ventureñot, obispeñot ja sisämaan chumashit<ref name="California Indians and Their Reservations" />. Kyliä johtaineilla pääliköilläpäälliköillä oli suhteelisen vähän valtaa. PäälikötPäälliköt toimivat lähinnä riitti- ja sotapääliköinäsotapäälliköinä. PääliköinäPäälliköinä saattoivat toimia myös naiset. Chumashit kävivät sotia, mutta yleensä pienessä mittakaavassa.<ref name="Virrankoski 1994, s. 304" />
 
===Uskonto===
[[kuva:2009 07 09 camino cielo paradise 137.jpg|250px|thumb|vasen|Luolamaalauksia Santa Barbaran piirikunnassa, Kaliforniassa.]]
Chumashien varhaisesta uskonnosta ei tiedetä paljoa. Se tiedetään, että uskontoon liittyi toloache-kultti ja että yhden naispuolisen jumaluuden nimi oli sama kuin [[hulluruoho]]sta käytetty nimi.<ref name="Virrankoski 1994, s. 304" /> Toloache-kultissa hulluruohoa käytettiinkin hallusinaatioiden tuottamiseen. Hulluruoho saattaa tappaa käyttäjänsä liiaksi nautittuna ja ne, jotka osasivat annostella sitä oikein, saivat suurta arvonantoa yheisöltä, koska hulluruohon käyttö oli yleistä niin naisten kuin miestenkin keskuudessa. Näistä henkilöistä espanjalaiset käyttivät nimeä ''tochaleros''.<ref name="Mancall ja Merrell 2000, s. 507">Mancall ja Merrell 2000, s. 507</ref> Muita chumashien palvomia jumaluuksia olivat aurinko ja maa<ref name="Virrankoski 1994, s. 304" />. Chumashien uskontoon liittyivät myös kalliopiirustukset, joiden tarkkaa merkitystä ei kuitenkaan tiedetä. Kalliopiirustukset esittivät myyttisiä hahmoja, luonnonvoimia ja abstrakteja kuvioita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sbnature.org/research/anthro/chumash/pcart.htm | Nimeke = Chumash Rock Paintings | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = The Santa Barbara Museum of Natural History | Viitattu = 27.10.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
===Käsityöt===
Chumashit olivat taitavia käsityöläisiä, joiden tuotteita myytiin myös muille intiaanikansoille<ref name="Virrankoski 1994, s. 304" />. Koreja valmistettiin punomalla ja ne saatettiin tiivistää asfaltilla vesiastioiksi. Vuolukivestä valmistettiin ruukkuja, piippuja sekä pieniä veistoksia. Maljoja valmistettiin hiekkakivestä ja puusta. Puusta tehtyjä esineitä koristeltiin leikkauksilla. Käsityöläiset olivat järjestäytyneet erään laisiineräänlaisiin yhdistyksiin. Tiettyä käsityöläisyyden alaa oppimaan haluavan täytyi päästä tämän alan mestarin oppilaaksi.<ref name="Virrankoski 1994, s. 303" />
 
Chumashit valmistivat aluksia, joiden laisiajollaisia ei muiden intiaanikansojen keskuudesta tunneta. Alukset tehtiin lankuista, jotka halottiin pohjoisesta tuoduista havupuun rungoista. Lankut kiinitettiinkiinnitettiin toisiinsa kasveista punotuilla rihmoilla ja ne tiivistettiin [[piki|piellä]]. Alukset olivat 3,5-95–9 metriä pitkiä ja niihin mahtui 2-132–13 henkilöä. Melominen tapahtui kaksilapaisilla meloilla.<ref name="Virrankoski 1994, s. 303" />
 
==Lähteet==