Wikipedia

Ero sivun ”Maaperän pilaantuminen” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p →‎Öljytuotteet: fix:wikitys
p fix:viitteet järkevämmiksi
Rivi 35:
*kullankaivuu ja sulatus
 
Arseeniyhdisteiden myrkyllisyys teki niiden käytöstä houkuttelevaa maatalouden sovelluksissa. Ennen [[DDT]]:n ja muiden orgaanisten hyönteismyrkkyjen keksimistä 1940-luvulla arseenin epäorgaaniset yhdisteet olivat merkittävimpiä markkinoilla olleita hyönteismyrkkyjä.<ref name="bocs_sources56-57">{{Kirjaviite | Tekijä = Knox et al. | Nimeke = Sources and Practices Contributing to Soil Contamination | Vuosi = 1999 | Luku = | Sivu =: 56-57 | Selite = Teoksessa Adriano et al (toim.): Bioremediation of Contaminated Soils | Julkaisupaikka = Madison, Wisconsin, USA | Julkaisija = American Society of Agronomy | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 22.10.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Nykyisin arseeniyhdisteitä käytetään mm. kanan, kalkkunan ja sian rehussa, mistä seuraa arseenijäämiä lannassa. Hyönteismyrkkyjen ja lannan arseeni voi pilata maaperän ja pohjaveden pitkäksi aikaa. Hiiltä poltettaessa siinä oleva arseeni höyrystyy ja voi tiivistyä lentotuhkaan; niinpä tulee huolehtia siitä, että tuhkia ei sijoiteta esimerkiksi pohjavesialueille.<ref name="bocs_sources56-57"/>
Rivi 41:
Kroonisen altistumisen arseenin epäorgaanisille muodoille on todettu aiheuttavan monentyyppisiä syöpiä, mm. keuhkosyöpää ja ihosyöpää.<ref name="bocs_sources56-57"/>
====Kromi====
Suurin osa luonnossa esiintyvästä [[kromi]]sta on kolmenarvoista, kun taas kuudenarvoinen kromi on valtaosaltaan peräisin teollisesta toiminnasta. Kromia käytetään metalliteollisuudessa lämpökestävän teräksen ja [[kankirauta|kankiraudan]] valmistuksessa. Kromi(VI)-yhdisteitä käytetään pääasiassa metallien pinnoituksessa [[kromihappo]]na, väriaineissa, maalipigmenteissä ja nahan parkitsemisessa. Maaperän pilaantuminen kromin vuoksi johtuu usein kromipitoisten nesteiden, lietteen tai kiinteän jätteen hylkäämisestä maastoon.<ref name="bocs_sources57-58">{{Kirjaviite | Tekijä = Knox et al. | Nimeke = Sources and Practices Contributing to Soil Contamination | Vuosi = 1999 | Luku = | Sivu =: 57-58 | Selite = Teoksessa Adriano et al (toim.): Bioremediation of Contaminated Soils | Julkaisupaikka = Madison, Wisconsin, USA | Julkaisija = American Society of Agronomy | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 22.10.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Kolmenarvoinen kromi on ihmiselle välttämätön esimerkiksi rasvan ja proteiinin hyödyntämisessä, mutta kuudenarvoisen kromin on havaittu aiheuttavan terveyshaittoja kuten keuhkosyöpää. Syöpä on lisääntynyt työntekijöillä, jotka ovat altistuneet pitkän aikaa suurelle määrälle kromia(VI) hengitysilman kautta. Mm. [[IARC]] on määritellyt kromin(VI) karsinogeeniseksi ihmiselle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.eoearth.org/article/Health_effects_of_chromium | Nimeke = Health effects of chromium | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Encyclopedia of Earth | Viitattu = 31.10.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>
Rivi 47:
====Elohopea====
 
[[Elohopea]]a pidetään eräänä pahimmista luonnon haitta-aineista, koska se kerääntyy vesiekosysteemeihin. Laskeuma ilmakehästä on elohopean pääasiallinen lähde maa- ja vesiekosysteemeissä, ja sitä leviää ilmakehään luonnostaan maakaasujen mukana. Etenkin tulivuorenpurkausten ja metsäpalojen myötä ilmakehään leviää merkittävä määrä maakaasuja ja hiukkasia, mukaan lukien elohopeaa. Tavallisempi elohopean lähde on orgaanisen aineksen hajoamisessa syntyvät kaasut.<ref name="bocs_sources58-60">{{Kirjaviite | Tekijä = Knox et al. | Nimeke = Sources and Practices Contributing to Soil Contamination | Vuosi = 1999 | Luku = | Sivu =: 58-60 | Selite = Teoksessa Adriano et al (toim.): Bioremediation of Contaminated Soils | Julkaisupaikka = Madison, Wisconsin, USA | Julkaisija = American Society of Agronomy | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 22.10.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Elohopeaa on perinteisesti käytetty fungisideissä (sienitauteja ehkäisevät kemikaalit), paperinvalkaisussa, kullan [[amalgaami|amalgamoinnissa]] ja tieteellisten ja lääketieteen apuvälineiden valmistuksessa. Elohopean pistelähteitä ovat päästöt mm. [[natriumhydroksidi]]n ja [[kloori]]n valmistuksessa, metallientuotannossa, jätteenkäsittelyssä ja erilaisissa polttolaitoksissa. Etenkin kaatopaikat, metalliteollisuuden [[kuona]]t ja laboratorioiden jätteet ovat tyypillisiä elohopean hajakuormituksen lähteitä.<ref name="bocs_sources58-60"/>
Rivi 55:
====Kadmium, lyijy ja sinkki====
[[File:Allegheny Ludlum steel furnace.jpg|thumb|Valokaariuunin pölyt ovat kadmiumpitoisia.]]
[[Kadmium]]ia, [[lyijy]]ä ja [[sinkki]]ä löytyy usein yhdessä malmiesiintymissä. Metalleilla on kuitenkin erilaiset biologiset vaikutukset. Sinkki on tärkeä hivenaine, mutta kadmiumilla ja lyijyllä ei ole tunnettuja biologisia tehtäviä ja ne voivat aiheuttaa merkittäviä ympäristöriskejä.<ref name="bocs_sources62-64">{{Kirjaviite | Tekijä = Knox et al. | Nimeke = Sources and Practices Contributing to Soil Contamination | Vuosi = 1999 | Luku = | Sivu =: 62-64 | Selite = Teoksessa Adriano et al (toim.): Bioremediation of Contaminated Soils | Julkaisupaikka = Madison, Wisconsin, USA | Julkaisija = American Society of Agronomy | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 22.10.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Kadmiumin tyypillisiä maaperää pilaavia lähteitä ovat metallien pinnoitusprosessit ja kadmiumpitoiset jätteet: Ni-Cd -paristot, Cd-pinnoitettu teräs ja [[valokaariuuni]]n pöly. Sinkki on melko tavallinen maaperän metalli, ja sitä käytetään [[galvanointi|galvanoinnissa]] ja elektrogalvanoinnissa. Sinkillä pilaantuneista maaperistä löytyykin usein muitakin metalleja.<ref name="bocs_sources62-64"/>
Rivi 66:
 
===Radionuklidit===
Monilla maaperässä havaituilla [[radionuklidi|radionuklideilla]] on pitkä [[puoliintumisaika]] ja ne voivat kerääntyä eliöihin. Tyypillisiä antropogeenisiä lähteitä ovat ydinaseiden testaus, voimalaitosonnettomuudet ja ydinjätteen kuljetuksessa tapahtuneet onnettomuudet. Myös reaktoreiden säiliöaltaat ja jäähdytysvedet voivat vuotaa.<ref name="bocs_sources64-65">{{Kirjaviite | Tekijä = Knox et al. | Nimeke = Sources and Practices Contributing to Soil Contamination | Vuosi = 1999 | Luku = | Sivu =: 64-65 | Selite = Teoksessa Adriano et al (toim.): Bioremediation of Contaminated Soils | Julkaisupaikka = Madison, Wisconsin, USA | Julkaisija = American Society of Agronomy | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 22.10.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Radionuklidit aiheuttavat huolta säteilyaltistuksen vuoksi, esimerkiksi [[Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus|Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden]] vuoksi laajoja viljelyalueita Venäjällä, Valkovenäjällä ja Ukrainassa hylättiin. Radionuklidien pienempiä lähteitä ovat hiilen lentotuhka ja sementin valmistus.<ref name="bocs_sources64-65"/>
Rivi 72:
===Typpi===
 
[[Typpi|Typen]] ihmisen aiheuttama päälähde on lannoitteet. Typpi on nykyisin olennainen osa maanviljelystä, mutta samalla pinta- ja pohjavedet ovat joillakin alueilla pilaantuneet pahasti. Runsas nitraatin (NO<sub>3</sub><sup>-</sup>) saanti aiheuttaa lapsilla [[methemoglobinemia]]a nitraatin muuntuessa suolistossa nitriitiksi.<ref name="bocs_sources65-66">{{Kirjaviite | Tekijä = Knox et al. | Nimeke = Sources and Practices Contributing to Soil Contamination | Vuosi = 1999 | Luku = | Sivu =: 65-66 | Selite = Teoksessa Adriano et al (toim.): Bioremediation of Contaminated Soils | Julkaisupaikka = Madison, Wisconsin, USA | Julkaisija = American Society of Agronomy | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 22.10.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Nitraatit ja nitraatit edistävät [[nitrosoamiinit|nitrosoamiinien]] muodostumista ruoansulatuskanavassa, mikä saattaa edistää ruoansulatuskanavan syöpiä. Jotkin tutkimukset osoittavat niiden lisäävän mm. kehityshäiriöitä ja sepelvaltimotautia sekä lisäävän [[Non-Hodgkinin lymfooma]]n riskiä. Toisaalta typen eri muodot aiheuttavat terveysriskejä lisäämällä myrkyllisten levien kasvua vesistöissä. Tutkimuksissa on myös havaittu, että ravinteikkaassa vedessä on enemmän hyttysten toukia; tästä saattaa seurata, että hyttysten välittämät taudit kuten [[malaria]] leviävät enemmän.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.eoearth.org/article/Inorganic_nitrogen_pollution_in_aquatic_ecosystems:_causes_and_consequences#gen5 | Nimeke = Inorganic nitrogen pollution in aquatic ecosystems: causes and consequences | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 2.4.2007 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Encyclopedia of Earth | Viitattu = 31.10.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>
Rivi 78:
===Orgaaniset yhdisteet===
{| class="wikitable" border="1" cellpadding="1" cellspacing="0" style="background: #BFD7FF; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse;" style="float: right"
! align=center style="background:#BFD7FF" colspan=4 | Orgaanisten haitta-aineiden luokat ja lähteet<ref name="bocs_sources_tablebocs_sources68-69">{{Kirjaviite | Tekijä = Knox et al. | Nimeke = Sources and Practices Contributing to Soil Contamination | Vuosi = 1999 | Luku = | Sivu =: 68-69 | Selite = Teoksessa Adriano et al (toim.): Bioremediation of Contaminated Soils | Julkaisupaikka = Madison, Wisconsin, USA | Julkaisija = American Society of Agronomy | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 22.10.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>
|-----
! style="background:#BFD7FF;" | Yhdisteen luokka
Rivi 102:
|}
 
Luonnossa esiintyy satoja erityyppisiä [[orgaaninen yhdiste|orgaanisia yhdisteitä]]. Näistä jotkut ovat antropogeenisiä, mutta monet esiintyvät siellä tavallisestikin. Yhdisteiden alkuperästä huolimatta ne voivat olla suurina pitoisuuksina myrkyllisiä kasveille ja eläimille.<ref name="bocs_sources66-67">{{Kirjaviite | Tekijä = Knox et al. | Nimeke = Sources and Practices Contributing to Soil Contamination | Vuosi = 1999 | Luku = | Sivu =: 66-67 | Selite = Teoksessa Adriano et al (toim.): Bioremediation of Contaminated Soils | Julkaisupaikka = Madison, Wisconsin, USA | Julkaisija = American Society of Agronomy | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 22.10.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Myös orgaanisten yhdisteiden hajoaminen on ongelma: hajotessaan ne tuottavat vielä suuremman määrän erilaisia yhdisteitä. Hajoamistuotteet ovat usein vähemmän vaarallisia kuin lähtötuotteet, mutta ne voivat olla myös lähtötuotteita vaarallisempia.<ref name="bocs_sources66-67"/>
Rivi 110:
====PAH ja heterosykliset aromaattiset yhdisteet====
 
Sekä [[PAH]]-yhdisteitä että heteroaromaattisia yhdisteitä esiintyy ympäristössä luonnostaan. Niitä muodostuu orgaanisen aineksen, kuten hiilen öljyn tai puun palamisessa. PAH-yhdisteitä käytetään myös ainesosina voiteluöljyissä ja öljytuotteissa kuten [[asfaltti|asfaltissa]] ja [[kreosootti|kreosootissa]]. Ympäristön PAH-tasoja nostaakin antropogeenisesti mm. fossiilisten polttoaineiden poltto, hiilen kaasutus ja asfaltin tuotanto. Ilmakehään vapautuneet PAH:t laskeutuvat maan pinnalle märkä- ja kuivalaskeumana.<ref name="bocs_sources67,70">{{Kirjaviite | Tekijä = Knox et al. | Nimeke = Sources and Practices Contributing to Soil Contamination | Vuosi = 1999 | Luku = | Sivu =: 67, 70 | Selite = Teoksessa Adriano et al (toim.): Bioremediation of Contaminated Soils | Julkaisupaikka = Madison, Wisconsin, USA | Julkaisija = American Society of Agronomy | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 22.10.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
PAH:t ovat hiilitervan pääainesosa. Sivutuotteena syntyvää hiilitervaa kerättiin [[kaasulaitos|kaasulaitoksilla]] maahan kaivettuihin altaisiin. Hiilitervalla saastuneilla mailla on vaarana se, että PAH-yhdisteet haihtuvat maaperästä. Myös pohjavesien saastumisriski on olemassa.<ref name="bocs_sources67,70"/>
Rivi 118:
[[Nitroaromaattinen yhdiste|Nitroaromaattisia yhdisteitä]] käytetään mm. kemikaalien valmistuksessa ja öljynjalostuksessa sekä pestisideinä, bakterisideinä ja räjähteinä.
 
Suuri osa sotilasalueista on pilaantunut nitroaromaattisten yhdisteiden jäämillä, kun alueilla on valmistettu, testattu tai tuhottu ammuksia.<ref name="bocs_sources70-71">{{Kirjaviite | Tekijä = Knox et al. | Nimeke = Sources and Practices Contributing to Soil Contamination | Vuosi = 1999 | Luku = | Sivu =: 70-71 | Selite = Teoksessa Adriano et al (toim.): Bioremediation of Contaminated Soils | Julkaisupaikka = Madison, Wisconsin, USA | Julkaisija = American Society of Agronomy | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 22.10.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
====Fenolit ja aniliinit====
 
[[Fenoli|Fenoleita]] ja [[aniliini|aniliineja]] on mm. värjäyksen jätevesissä; nämä jätevedet päästetään rutiininomaisesti ympäristöön. Myös tietyntyyppiset herbisidit voivat muuntua luonnossa aniliineiksi. [[Kloorifenoli|PCP]]:tä (pentakloorifenoli) tuotetaan pääasiassa puunsuojakäyttöön, mutta sitä käytetään myös yleisenä [[biosidi]]nä.<ref name="bocs_sources71">{{Kirjaviite | Tekijä = Knox et al. | Nimeke = Sources and Practices Contributing to Soil Contamination | Vuosi = 1999 | Luku = | Sivu =: 71 | Selite = Teoksessa Adriano et al (toim.): Bioremediation of Contaminated Soils | Julkaisupaikka = Madison, Wisconsin, USA | Julkaisija = American Society of Agronomy | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 22.10.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Fenoli on anesteetti, ja sitä käytetään mm. joissakin imeskelytableteissa helpottamaan kurkkukipua sekä pieninä määrinä joidenkin hermohäiriöiden hoidossa.
Rivi 129:
====Halogenoidut aromaattiset yhdisteet====
 
[[Polykloorattu bifenyyli|PCB]]:t ja monet klooratut pestisidit ovat vakaita yhdisteitä, jotka pysyvät pintamaassa ja sedimenteissä. Laskeuma on PCB- ja kloorattujen yhdisteiden pääasiallinen lähde. PCB:n tuotanto oli suurinta 1960-luvulla, ja yhdisteiden teollista käyttöä Yhdysvalloissa ja Euroopassa on rajoitettu 1970-luvun puolivälistä lähtien.<ref name="bocs_sources71-72">{{Kirjaviite | Tekijä = Knox et al. | Nimeke = Sources and Practices Contributing to Soil Contamination | Vuosi = 1999 | Luku = | Sivu =: 71-72 | Selite = Teoksessa Adriano et al (toim.): Bioremediation of Contaminated Soils | Julkaisupaikka = Madison, Wisconsin, USA | Julkaisija = American Society of Agronomy | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 22.10.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
[[File:Cement plant 02.jpg|thumb|Dioksiinia syntyy sementin valmistuksessa.]]
Rivi 135:
 
====Halogenoidut alifaattiset yhdisteet====
Halogenoituja alifaattisia yhdisteitä on käytetty laajasti liuottimina ja rasvanpoistossa, kuivapesuloissa ja muovien valmistuksessa. Ne ovat tyypillisiä maaperän ja pohjaveden pilaajia. Mm. [[TCE]]:tä on löytynyt runsaasti ongelmajätteen loppusijoituspaikoilta.<ref name="bocs_sources72-73">{{Kirjaviite | Tekijä = Knox et al. | Nimeke = Sources and Practices Contributing to Soil Contamination | Vuosi = 1999 | Luku = | Sivu =: 72-73 | Selite = Teoksessa Adriano et al (toim.): Bioremediation of Contaminated Soils | Julkaisupaikka = Madison, Wisconsin, USA | Julkaisija = American Society of Agronomy | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 22.10.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
====Torjunta-aineet====
[[Torjunta-aine]]et (pestisidit) ovat rakenteeltaan monentyyppisiä orgaanisia yhdisteitä. Torjunta-ainejäämät voivat kertyä kasveihin ja päätyä siten ruokaan ja rehuun. Vaikka torjunta-aineita levitetäänkin pääasiassa kasvien lehdille, ne vaikuttavat myös pinta- ja pohjavesiin ja päätyvät lopulta maaperään ja pohjasedimentteihin.<ref name="bocs_sources73-74">{{Kirjaviite | Tekijä = Knox et al. | Nimeke = Sources and Practices Contributing to Soil Contamination | Vuosi = 1999 | Luku = | Sivu =: 73-74 | Selite = Teoksessa Adriano et al (toim.): Bioremediation of Contaminated Soils | Julkaisupaikka = Madison, Wisconsin, USA | Julkaisija = American Society of Agronomy | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 22.10.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
====Öljytuotteet====
Öljytuotteet ovat tyypillisiä ympäristössä niiden laajan käytön vuoksi. Käytännössä katsoen kaikilla alueilla, joilla öljytuotteita käsitellään, maaperää on pilaantunut niiden takia.<ref name="bocs_sources74">{{Kirjaviite | Tekijä = Knox et al. | Nimeke = Sources and Practices Contributing to Soil Contamination | Vuosi = 1999 | Luku = | Sivu =: 74 | Selite = Teoksessa Adriano et al (toim.): Bioremediation of Contaminated Soils | Julkaisupaikka = Madison, Wisconsin, USA | Julkaisija = American Society of Agronomy | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 22.10.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
[[MTBE]] on bensiiniin lisättävä synteettinen yhdiste, joka kulkeutuu maaperään joutuessaan helposti pohjaveteen ja rajoittaa pohjaveden käyttöä talousvetenä jo hyvin pieninä pitoisuuksina. Mm. vesiliukoisuutensa takia MTBE aiheuttaa herkästi laajoja saastuneita alueita. Yhdysvalloissa sen käyttö on Eurooppaa laajempaa; esimerkiksi [[Kalifornia]]n osavaltiossa monia julkisia vedenottamoita on suljettu MTBE:n vuoksi ja sen käyttö bensiinin lisäaineena on kielletty. Euroopassa pilaantumisia on ollut vähemmän myös sen vuoksi, että varastointi- ja jakelujärjestelmät eroavat paljon Yhdysvaltojen vastaavista järjestelmistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=114312&lan=fi | Nimeke = MTBE ja TAME pohjavesiriskinä Suomessa | Tekijä = | Tiedostomuoto = PDF | Selite = s. 7-8 | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen ympäristökeskus | Viitattu = 31.10.2010 | Kieli = }}</ref>
Rivi 186:
 
== Lähteet ==
*{{Kirjaviite | Tekijä = Knox et al. | Nimeke = Sources and Practices Contributing to Soil Contamination | Vuosi = 1999 | Luku = | | Selite = Teoksessa Adriano et al (toim.): Bioremediation of Contaminated Soils | Julkaisupaikka = Madison, Wisconsin, USA | Julkaisija = American Society of Agronomy | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 22.10.2010 | Kieli = {{en}} }}
 
== Viitteet ==
{{Viitteet}}
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Maaperän_pilaantuminen”