Ero sivun ”Tieteellisten yliopistotutkintojen opinnäytetyöt” versioiden välillä

Tämä artikkeli käsittelee tieteellisiin [[yliopisto]]tutkintoihin liittyviä opinnäytetöitä, joita ovat nykyisin '''kandidaatin tutkielmakandidaatintutkielma''' [[Yliopistolliset tutkinnot#Alempi korkeakoulututkinto|alemman korkeakoulututkinnon]] yhteydessä, '''diplomityö''' tai '''pro gradu -tutkielma''' [[Yliopistolliset tutkinnot#Ylempi korkeakoulututkinto|ylemmän korkeakoulututkinnon]] päätteeksi sekä '''lisensiaatintyö''' ja '''väitöskirja''' [[Yliopistolliset tutkinnot#Tieteelliset jatkotutkinnot|jatkotutkinnoissa]] (lisensiaatti, tohtori). Vanha, käytöstä poistettu opinnäyte on '''pro exercitio''' -tutkinto, joka suoritettiin kielitaidon toteamista varten.

'''Kandidaatintutkielma''' on [[kandidaatti|kandidaatin]] tutkintoa varten kirjoitettava opinnäytetyö. Tieteenalan mukaan puhutaan usein [[LuK]]-tutkielmasta, [[HuK]]-tutkielmasta jne.

Lisensiaatintyöhön viitataan puhekielessä joskus myös '''lisensiaattityönä''', joka perustuu samankaltaisuuteen ammattikorkeakoulujen '''insinöörityön''' kanssa. Lisensiaatintyö kuitenkin viittaa osuvammin niihin 'töihin', jotka tähtäävät väitöskirjan tuottamiseen.

Aikaisemmin lisensiaatin tutkinto oli suoritettava lisensiaatintutkinto ennen tohtorintutkintoa, mutta nykyisin tätä velvoitetta ei enää ole. Tämä johtaa siihen, että monet jatko-opiskelijat jatkavat maisterin tutkinnostamaisterintutkinnosta suoraan suorittamaan tohtorin tutkintoatohtorintutkintoa ja tekemään väitöskirjaa.

Kun ohjaava professori pitää väitöskirjaa valmiina, [[tiedekunta]] nimeää esitarkastajat. Esitarkastuslausuntojen perusteella työlle voidaan myöntää painatuslupa. Painatusluvan myöntäminen merkitsee käytännössä sitä, että työ on hyväksytty, vaikka muodollisesti hyväksyminen tapahtuu vasta [[väitöstilaisuus|väitöstilaisuuden]] jälkeen. Vaikka kustannusten säästämiseksi osa yliopistoista julkaisee väitöskirjoja sähköisesti, voidaan väitöskirjasta ottaa siitä huolimatta myös pieni painos itse väitöstilaisuutta ja väittelijän myöhempiä tarpeita varten. Väitöskirjaa on pidettävä julkisesti nähtävillä vähintään 10 päivää ennen väitöstilaisuutta.

Väittelijä eli respondentti puolustaa väitöskirjaansa julkisessa väitöstilaisuudessa eli disputaatiossa tiedekunnan määräämää vastaväittäjää eli opponenttia vastaan, minkäja jälkeenmyös tiedekuntayleisön antaaedustajat väitöskirjallesaavat arvosanan vastaväittäjän lausunnonesittää perusteellamuistutuksia. Vastaväittäjiä voi olla myös kaksi, mikä on yleinen tapa teknillisellä alalla. Väitöstilaisuutta valvoo ''kustos'', joka on yleensä väitöstyötäkyseisen ohjannutoppiaineen [[professori]]. Väitöstilaisuuden jälkeen arvolausetoimikunta antaa väitöskirjalle arvosanan ja tiedekunta hyväksyy tai hylkää väitöskirjan.

[[1900-luku|1900-luvulta]] alkaen pro exercitio oli suoritettava kahdessa kielessä, joista latina oli pakollinen humanistisissa aineissa. Toinen kieli oli vapaavalintainen. Latinan pakollisuus poistettiin 1970-luvun alussa, ja pro exercitio -koe poistettiin opintovaatimuksista tutkintouudistuksessa [[1978]].