Ero sivun ”Moshe Dayan” versioiden välillä

'''Moshe Dayan''' (s. [[20. toukokuuta]] [[1915]], [[Degania]], [[Palestiina]] [[Ottomaanien valtakunta]] – k. [[16. lokakuuta]] [[1981]]) ([[heprean kieli|hepreaksi]]: משה דיין ) oli [[israel]]ilainen [[kenraali]] ja [[poliitikko]].Silmälappuineen hän oli vastamuodostetun Israelin valtion taistelujen symboli.<ref name="BBC">[http://www.bbc.co.uk/bbcfour/documentaries/storyville/moshe-dayan.shtml Mosh Dayan Profile] BBC 2004</ref>

Dayan oli Israelin puolustusvoimien ylipäällikkö [[1953]]–[[1958]]1953–1958, eli myös [[Suezin kriisi]]n aikana [[1956]]. Jo vuoden [[1948]] sodassa Dayan oli monissa merkittävissä asemissa armeijassa. [[Kuuden päivän sota|Kuuden päivän sodassa]] [[1967]] Dayan oli puolustusministerinä, samoin [[Jom kippur -sota|Jom Kippur- sodassa]] [[1973]].

Hänet vangittiin brittiläisten toimesta vuonna [[1939]], mutta hänet vapautettiin kahta vuotta myöhemmin helmikuussa [[1941]], jotta hän pääsi [[australia]]laisen 7. jalkaväkidivisioonan joukoissa taistelemaan [[Vichyn Ranska]]n joukkoja vastaan [[Syyria]]ssa.<ref name="BR">{{Kirjaviite | Tekijä = Bernard Reich | Nimeke = Political leaders of the contemporary Middle East and North Africa | Suomentaja = | Vuosi = 1990 | Luku = | Sivu = 143| Julkaisija = Greenwood Publishing Group | Tunniste = ISBN 978-0313262135| Kieli = {{en}} }}</ref> Dayan menetti toisen silmänsä taisteluissa. Hänet palkittiin yhdellä britti-imperiumin korkeimmista kunniamerkeistä. Jossain välissä hän ehti hankkimaan koulutuksen [[laskuvarjojääkäri]]ksi, jollaisena hän sittemmin tulikin tunnetuimmaksi.{{lähde}}

Vuoden 1948 [[1948]]Israelin Arabi-Israelitsenäisyyssota|Israelin sodanitsenäisyyssodan]] aikana, Dayanin ensimmäisenä tehtävänä oli Jordanin laakson puolustaminen. hän oli sitten suurten sotilasyksikköjen komentajana keskusrintamalla. Hän oli erityisesti Israelin pääministerin [[David Ben-Gurion]]in ja [[Shimon Peres]]in kanssa yhteistyössä. Dayan aloitti nopean nousun sotavoimissa sodan jälkeen. Dayan oli Israelin puolustusvoimien ylipäällikönä 1954–581954–1958.<ref name="BR"/> Hän oli johtamassa Israelin sotavoimia [[Suezin kriisi]]n aikana [[1956]].

Erottuaan vakinaisesta palveluksesta Dayan liittyi [[Mapai]]-puolueseen, [[David Ben-Gurion]]in johtamaan vasemmistoryhmittymään. Dayan toimi maatalousministerinä vuoteen [[1964]] asti. Dayan seurasi Ben-Gurionia lojalistien ryhmään, joka erosi Mapai-puolueesta [[Rafi]]-puolueeksi vuonna [[1963]]. Seuraava pääministeri [[Levi Eshkol]] yritti estää Dayania vaikuttamasta puolustuspolitiikkaan, ja Dayan erosi hallituksesta 1964.<ref name="BR"/>

Moshe Dayan nimitettiin Israelin puolustusministeriksi [[1. kesäkuuta]] [[1967]] ja hän ehti vaikuttaa suuresti Israelin armeijan toimintaan kuuden päivän sodassa. Israel hyökkäsi voitokkaasti jo [[5. kesäkuuta]] [[1967]].a.<ref name="BR"/> Moshe Dayan ja Jitzhak Rabin pitivät hartaushetken Jerusalemin itkumuurilla Israelin voiton kunniaksi [[7. kesäkuuta]] [[1967]]. Dayan oli "haukkojen" johtaja työväenhallituksessa vastustaen paluuta ennen vuoden 1967 vanhoille rajoille. Hän sanoi:" Että ilman Israelin satamaa [[Sharm el-Sheik]]iä Siinain niemimaalla ei solmittaisi rauhaa".{{lähde}}

Dayan oli katastrofitilanteessa [[6. lokakuuta]], [[1973]]. Israel oli valmistautumaton sotaan ja [[Egypti]]n ja [[Syyria]]n hyökkäys yllätti. Dayan määräsi Syyriaa vastaan 7. panssariprikaatin joka oli [[Israel]]in valiojoukkoja. Israelilaiset suorittivat vastahyökkäyksen joka onnistui pysäyttämään [[syyria]]laiset.

Dayan uudelleen valittiin Knessettiin työväenpuolueesta, hänestä tuli ulkoministeri [[Menachem Begin]]in johtamaan Likud-hallitukseen vuonna [[1977]]. Dayan oli solmimassa rauhansopimusta [[Camp David]]in rauhanneuvotteluissa. Hänen ja Beginin erimielisyydet tulivat syyksi erota hallituksesta vuonna 1979.<ref name="BR"/>

Dayan kuoli syöpään [[16. lokakuuta]] [[1981]] [[Tel Aviv]]issa.<ref name="BR"/><ref name="BBC"/> Hänet on haudattu Nahalaliin.