Ero sivun ”Kuriilit” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
historia tiiv.; pääosa tekstistä siirretty uuteen Kuriilien kiistaan. |
→Historia: rajakartta, f |
||
Rivi 8:
{{lähteetön}}
{{pääartikkeli|[[Kuriilien kiista]]}}
[[Tiedosto:Demis-kurils-russian names.png|thumb|300px|Japanin ja Venäjän hallitsemien alueiden rajalinjat vuodesta 1855 (Shimodan sopimus), 1875 (Pietarin sopimus) ja 1945 alkaen. Japani on vaatinut rajan palauttamista vuoden 1855 linjalle.]]
Saaria asuttanut alkuperäiskansa oli [[ainut]]. Japanin hallitus siirsi sen saariryhmään kuuluvalle Shikotanin saarelle ennen [[toinen maailmansota|toista maailmansotaa]].
Rivi 17:
Kun Venäjän amiraali [[Jefimi Putjatin]] vuosina 1853-1855 pyrki avaamaan suhteet siihen saakka ulkomaisilta suljeun Japanin kanssa, tavoitteena oli myös ratkaista Sahalinia ja Kuriilien saaria koskevat raja-aluekysymykset. Toisaalta samaan aikaan syttyi [[Krimin sota]], jonka yhteydessä brittiläis-ranskalainen [[laivasto|laivasto-osasto]] operoi Ohotanmerellä, mikä myös vaikutti neuvottelujen kulkuun. Venäjä otti tuolloin haltuunsa Amurin alueen ja Sahalinin saaren.
Helmikuussa 1855 solmitussa Venäjän ja Japanin välisessä [[Shimodan sopimus|Shimodan
Uusi raja Kuriilien saaristossa sovittiin 1875 Pietarin sopimuksella, jolla Japani sai
Venäjälle epäonnisessa [[Venäjän-Japanin sota|Venäjän-Japanin sodassa]] Japani sai haltuunsa Sahalinin saaren eteläosan vuonna 1905 solmitulla [[Portsmouthin sopimus|Portsmouthin sopimuksella]]. Ensimmäisessä maailmansodassa Venäjä ja Japani olivat liittolaisia. Sittemmin Venäjän seuraajavaltio Neuvostoliitto kuitenkin ilmoitti vuonna 1925, ettei se tunnusta vuoden 1905 Portsmouthin sopimuksen sitä kohtaa, minkä mukaan Etelä-Sahalin siirtyi Japanille.
Rivi 25:
Toisessa maailmansodassa Neuvostoliitto oli pitkään puolueeton Japanin suhteen. Sodan loppuvaiheessa [[Jaltan konferenssi]]ssa 1945 Britannia, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kuitenkin sopivat, että Neuvostoliitto voisi ottaa haltuunsa Kuriilit ja Etelä-Sahalinin, mikäli se yhtyisi Japanin vastaiseen sotaan. Saksan antauduttua Neuvostoliitto liittyi sotaan Japania vastaan 9. elokuuta 1945. Japani antautui jo 14. elokuuta, ja Neuvostoliitto otti koko Kuriilien saariston haltuunsa 5. syyskuuta mennessä. Alueesta muodostettiin [[Habarovskin aluepiiri]]n kuulunut Etelä-Sahalinin piiri vuonna 1947.
Japani ei ole hyväksynyt Neuvostoliiton suorittamaa saarten haltuunottoa, eikä maiden välillä ole tämän takia solmittu rauhansopimusta maailmansodan jälkeen. Liittoutuneiden ja Japanin välisessä San Franciscon rauhansopimuksessa 1951 mennessä Japani suostui luopumaan kaikista aluevaatimuksista, jotka koskevat Sahalinin saarta ja Kuriileja, kuitenkin lukuun ottamatta sen neljää eteläisintä saarta, joita Japani ei pidä niitä varsinaisina Kuriileina. Neuvostoliitto ei tähän suostunut eikä allekirjoittanut San Franciscon sopimusta.
== Saaret ==
| |||