Avaa päävalikko

Muutokset

p
typot, kosmeettisia muutoksia, typos fixed: Karjalan kann → Karjalankann, alunp → alun p, ensisijas → ensi sijas using AWB
[[File:Vuosalmi etulinja 1944.jpg|thumb|Konepistoolimies etulinjassa Vuosalmen sillanpääasemassa 23.-24.7.1944]]
[[File:War helmets.JPG|thumb|Vuosalmen taistelumaastosta kerättyjä sotakypäriä. ''(väliaikainen kuva)'']]
Puna-armeijan suurhyökkäys oli alkanut 9.6.44 ja edennyt jo Viipurin pohjoispuolelle [[Talin–Ihantalan taistelu|Tali-Ihantalan]] alueelle. [[Leningradin rintama|Leningradin rintaman]]n alkuperäiseen suunnitelmaan ei sisältynyt ylimenohyökkäystä eikä yleensäkään hyökkäystä Vuosalmella. Mutta kun 21. ja 23. Armeijan hyökkäys ei johtanut toivottuun tulokseen Suomenlahden ja Vuoksen välillä, marsalkka [[Leonid Govorov|Govorov]] tarkisti suunnitelmansa ja päätti ylittää Vuoksen sen kapeimmalta kohdalta ja hyökätä Vuosalmessa. Hän antoi hyökkäystehtävän 23. Armeijalle, jolla oli käytettävissään kolme Armeijakuntaa (6., 98., ja 115. AK) sekä 17. linnoitusalue, joka oli puolustuksessa Vuoksen alajuoksulla. NL 3. armeijakuntaa ei Leningradin rintamalla esiintynyt.<ref name="Suomi taisteli osa 5">Suomi taisteli; osa 5. Sivut 316-336. ISBN 951-0-08143-4</ref>
Suomalaisten keskeneräinen [[VKT-linja]] kulki Vuoksen pohjoisrannalla ja ylimenohyökkäys edellytti sen murtamista. Äyräpään harjanteella sijaitsi 7 &nbsp;km pitkä ja vain 200-300 metriä syvä sillanpääasema (Pölläkklä-kirkonmäki-Kylä Paakkola), jonka tarkoituksena oli estää Neuvostojoukkojen pääsy ja kaivatuminen Vuoksen rantaan. Paikka oli ongelmallinen koska Kylä Paakkolan korkeimmalta harjanteelta pystyi hallitsemaan maisemaa pitkälle Vuosalmen puolelle. Sillanpääasema oli alunperinalun perin suunniteltu osaksi puolustuslinjaa. Sillanpääaseman mielekkydestä keskusteltiin ja kiisteltiin komentajien keskuudessa. Kannaksen joukot oli määrätty 15.6. viivytykseen. Neuvostojoukot saapuivat Äyräpään alueelle 21.6.44.
 
Ihantalan ja Viipurinlahden taisteluiden vielä jatkuessa kiivaina, kehittyi Äyräpään ja Vuosalmen alueella suoranainen suurtaistelu. Vuosalmea oli puolustamassa kaksi vahvistettua pataljoonaa [[2. Divisioona (jatkosota)|2. Divisioonasta]]. JR 7 komensi everstiluutnantti Ehrnrooth ja JR 49 eversti Frans Wahlbäck. Vahvennetun 2.D:n kaistalla oli 0,7 pataljoonaa rintamakilometriä kohti. Tykistöä oli seitsemän patteristoa, joista neljä tuki Äyräpään puolustusta. Tykistö ampui 4-7.7 välisenä aikana noin 40 000 kranaattia Neuvostojoukkoja vastaan. <ref name="Suomi taisteli osa 5" />
===Tunnusteluhyökkäyksiä===
 
===Suurhyökkäyksen valmistelu===
29.6. Venäläisten todettiin keskittävän uusia voimia Äyräpään alueelle. Neuvostojoukot valmistelivat huolellisesti hyökkäystä useita vuorokausia. Ensimmäisen hyökkäysportaan pataljoonia koulutettiin Vuoksen ylittämiseen ja rantautumiseen. Ylimenoa varten rakennettiin yli 600 venettä, sata lauttaa ja 1500 pienempää 3-6 miestä kantavaa paattia. <ref name="Ratkaisun kesä 1944" />
 
'''Propakanda'''<br />
 
Valmisteluvaiheeseen kuului myös propakandan luonti joka yllytti Neuvostosotilaita sankaritekoihin. Vuoksen ylitystä rinnastettiin Dneprin ja Berezinan ylimenotaisteluihin. ''"Isänmaan nimessä, pyhän koston nimessä, lähestyvän voiton nimessä: eteenpäin, vastustamattomasti eteenpäin! Puhdistakaamme koko Neuvostomaa saksalais-suomalaisista valloittajista. Lyökäämme kuolettavasti haavoittunut suomalainen peto sen omassa luolassa. Koko NL kansa uskoo voimaamme ja odottaa nopeata ja lopullista Hitlerin suomalaisorjien tuhoa. Eteenpäin rynnäkköön vihollisasemia vastaan! Kuolema saksalaissuomalaisille valloittajille."'' <ref name="Ratkaisun kesä 1944" />
Venäläisten ilmatoiminta vilkastui tuntuvasti 3.7. ja aamulla 4.7. klo 3.50 alkoi tykistövalmistelu ja sen jälkeen suurhyökkäys. Tulivalmisteluun osallistui 25 kenttätykistöpatteria, 100 kranaatin heitintä ja yli 100 maataistelu ja pommikonetta.
 
Voimakkaat jalkaväen ja panssarivoimien hyökkäykset johtivat sisäänmurtoihin. Suomalaisten vastaiskut eivät enää tuottaneet tuloksia, mutta vasta 9.7. varhain aamulla venäläiset onnistuivat valtaamaan koko sillanpääaseman ja muodostamaan 2 &nbsp;km leveän oman sillanpääasemansa Vasikkasaaren, Lossin ja kirkonmäen kohdalta. Äyräpäätä hallitsi nyt Puna-armeijan 92.D, 142.D, 281.D, 381.D, ja 10.D. Samana päivänä alkoi Vuoksen ylimeno, jota edelsi voimakas tykistötuli 680 putkella ja 200 lentokoneen ilmahyökkäys. Suomalaisten tykistö yritti estää ylimenon 8 patteristolla ja saksalaiset iskivät 32 [[Junkers Ju 87|Stukalla]] Äyräpään alueella olleita tykistöasemia vastaan. Samalla omat hävittäjät hyökkäsivät vihollispommittajia vastaan pudottaen 22 Neuvostokonetta Vuosalmen alueella. Vastatoimenpiteistä huolimatta Neuvostojoukot kykenivät ylittämään Vuoksen ja muodostamaan itselleen sillanpääaseman.<ref name="Suomi taisteli osa 5" />
 
===Sillanpääaseman kohtalo===
===Neuvostojoukot ylittävät Vuoksen===
Tulivalmistelun tauottua, joen yli laskettiin savuverho, jonka suojassa venäläiset joukot syöksyivät pikaveneillä ja moottorilautoilla 2 kilometrin levyisenä rintamana joen yli. Venäläiset onnistuivat saman tien murtaumaan suomalaisten asemiin vastarannalla sekä muodostamaan 4 &nbsp;km leveän ja kilometrin syvyisen sillanpääseman Vuoksen pohjoisrannalla. Pian tämän jälkeen Vuosalmen puolelle siirrettiin huomattavia määriä joukkoja ja kevyitä panssarivaunuja.<ref name="Hävittäjälentolaivue26" /> Venäläiset onnistuivat saamaan hallintaansa myös erinomaiset tykistön tulenjohtopaikat.
===Lisävoimia paikalle===
*10.7. vastaisena yönä käytiin Vuosalmen sillanpääasemassa ankaria taisteluja, suomalaisten pyrkiessa työntämään venäläiset takaisin Vuokseen, tässä kuitenkaan onnistumatta. Venäläiset vastaavasti pyrkivät samanaikasesti laajentamaan sillanpääasemaansa pohjoiseen ja luoteeseen, jolloin rintama oli sekava.
 
*Kannaksen joukkojen komentaja kenraaliluutnantti [[Lennart Oesch]] totesi 10.7. vihollisen aktiivisuuden suuntautuneen ensisijassaensi sijassa III Armeijakuntaa vastaan Vuosalmella, mutta päätteli virheellisesti niiden painopisteen olevan edelleenkin Tali Ihantalassa. Samalla hän pyysi lisävoimia Vuosalmelle, jolloin hänelle luovutettiin käyttöön Panssaridivisioonan pääosat, Jääkäriprikaatin (5 pataljoonaa) sekä Rynnäkkötykkipataljoonan ja -patterit eli yhteensä 21 tykkiä. Näitä tuki raskaspatteristo 14. Jääkäriprikaatin vahvuus oli 3 335 miestä.<ref name="Suomi taisteli osa 5" />
*Tilanne oli suomalaisten kannalta erityisen kriittinen 11.7., jolloin karkureita jouduttiin erillisen pataljoonan avulla palauttamaan takaisin linjaan. Tilannetta pyrittiin helpottamaan mm. ampumalla tykistöllä päivän aikana 13 000 kranaattia Neuvostojoukkoja vastaan ja tuomalla kaksi pataljoonaa täydennysmiehiä paikalle. Huonon sään vuoksi saksalaiset suorittivat vain yhden vaakalennon Vuosalmessa, mutta vihollisen [[Iljušin Il-2|IL-2]]:t hyökkäsivät jatkuvasti.<ref name="Hävittäjälentolaivue26">Hävittäjälentolaivue26 http://www.sci.fi/~fta/havllv26.htm</ref>
 
*12.7.1944 Vuosalmella saatiin pysäytetyksi vihollisen eteneminen pitkin rantaa Antreaan päin. Keskustassa oli myös vaikeuksia mutta iltaan mennessä saatiin torjutuksi suurin osa. Illalla oli sillanpääasema noin 6,5 &nbsp;km pitkä ja syvimmillään 2,5 &nbsp;km leveä.
 
*13.7. Omat vastahyökkäykset tuottivat paikoittain menestystä.
 
===Vuosalmi rauhoittuu===
Vaihtelevien taisteluiden, puolin ja toisin suoritettujen hyökkäysten jälkeen rintama vakiintui sodan loppuun saakka venäläisten saavutettua noin 7 &nbsp;km leveän ja 2,5 &nbsp;km syvän sillanpääaseman Vuosalmella. Suomalaisten onnistui suurimmalta osin pitää jokilinja valvonnassaan ja häiritsemään tykistöllään joen yli tapahtuvia kuljetuksia. Venäläisten sillanpääasemaan suoritettiin rajuja ja tuloksiltaan tehokkaita ilmahyökkäyksiä saksalaisilla syöksypommittajilla, jotka heikensivät olennaisesti sillanpääaseman joukko- ja panssarikeskittymiä.
 
Venäläiset olivat saavuttaneet metsänreunan, jonka yli Vuosalmen harjanteella oleva tähystys ei ulottunut, jolloin tykistön tuli heikkeni ja jalkaväki ei kyennyt hyökkäämään. Pansarivaunutkaan eivät auttaneet, koska suomalaisten panssaritorjunta oli jo riittävän tehokasta.<ref name="Suomi taisteli osa 5" />
 
 
===Tappiot===
 
===Taistelun merkitys===
Taistelun lopputuloksena VKT-linja taipui, mutta ei murtunut. Venäläiset eivät operaatiollaan saavuttaneet yhteyttä Tali-Ihantalan alueella oleviin joukkoihinsa, joka oli heidän ensisijainen päämääränsä. Vuosalmen taistelusta muodostui osa suomalaisten saavuttumaa laajempaa torjuntavoittoa Karjalan kannaksellaKarjalankannaksella ja Laatokan karjalassa.
 
==Aiheesta muualla==
13 002

muokkausta