Ero sivun ”Julkishallinto” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 6:
Julkishallinto voidaan käsittää erityisesti [[valtio]]n lainsäädännöllään luomaksi hallinta- ja hallintokoneistoksi, jonka tarkoituksena on edistää, auttaa, säännellä ja valvoa kansalaisten, kansalaisryhmien sekä kansalaisten muodostamien erilaisten [[yhteisö]]jen toimintaa. Suomessa julkishallinto koostuu pääasiassa valtion keskus-, alue- ja paikallishallinnosta sekä [[kunta|kuntien]] harjoittamasta paikallisesta kansanvaltaisesta itsehallinnosta. Suomen aluehallinto on kuntayhtymähallintoa maakuntien liittoja myöten eli välillistä kunnallishallintoa yhtä alla mainittua poikkeusta lukuun ottamatta.
Monissa maissa esiintyy ensinnäkin [[liittovaltio
==Julkishallinnon hierarkia==
Rivi 14:
==Julkishallinnon tehtävistä==
Julkishallinto kapeassa mielessä käyttää [[julkinen valta|julkista valtaa]] lainsäädännön rajoissa. Tosiasiallisina tehtävinään Suomen julkishallinto hankkii julkisyhteisöille ja monilla muille tahoille rahoitusta, välittää rahavirtoja [[Euroopan unioni]]sta ja unionille sekä rahoittaa lukuisia tahoja maan kansantaloudessa. Samoin jukishallinto suunnittelee ja valmistelee kansamme demokraattisesti valitsemien edustajien eli kansanedustajien ja kunnanvaltuutettujen päätöksiä ja panee niitä toimeen. Edelleen, julkishallinto kilpailuttaa ja tilaa hyödykkeitä - niin tavaroita kuin palveluja - eri tahoilta sekä tuottaa hyödykkeitä myös itse hyvinkin laajassa mitassa. Julkishallinto myös sääntelee muun muassa moninaisia elinkeinoja, teknisten normien noudattamista sekä kansalaisten monia käyttäytymisen muotoja sekä arvioi, kontrolloi ja valvoo, mitä lopulta tapahtuu. Huomattava osa julkishallinnon toimenpiteistä korjaa olosuhteita siihen suuntaan, joihin niiden on haluttu kenties jo
==Julkishallinto ja [[julkinen johtaminen]]==
|