Wikipedia

Ero sivun ”Siirtokirjoitus” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
pEi muokkausyhteenvetoa
artikkeliin sulautettu Translitterointi- ja Latinisaatio-artikkelien sisältö
Rivi 1:
'''Siirtokirjoitus''' (toisinaan '''siirrekirjoitus''' tai '''siirrekirjainnus''') on kirjoituksen muuntamista [[kirjoitusjärjestelmä]]stä toiseen. MuunnostaSiirtokirjoitus erityisestivoi tapahtua kahden [[äännekirjoitus|äännekirjoitukseen]] perustuvan järjestelmän (esimerkiksi [[latinalainen kirjaimisto|latinalaiseenlatinalaisen]] kirjaimistoonja [[kyrillinen kirjaimisto|kyrillisen]]) välillä, mutta toinen tai kumpikin kirjoitusjärjestelmä voi perustua tavu- tai sanakirjoitukseenkin. Muunnosta erityisesti latinalaiseen kirjaimistoon kutsutaan joskus ''latinisaatioksi'' tai ''romanisaatioksi''. Siirtokirjoitettuja nimiä voidaan nähdä päivittäin tiedotusvälineissä, kun esimerkiksi [[latinisaatiovenäjän kieli|venäläisiä]]ksi'', [[arabian kieli|arabialaisia]] tai [[kiinan kieli|kiinalaisia]] erisnimiä kirjoitetaan latinalaisilla kirjaimilla.
 
Siirtokirjoitus voi tapahtua kahden [[äännekirjoitus|äännekirjoitukseen]] perustuvan järjestelmän (esimerkiksi latinalaisen ja [[kyrillinen kirjaimisto|kyrillisen]]) välillä, mutta toinen tai kumpikin kirjoitusjärjestelmä voi myös perustua tavu- tai sanakirjoitukseen. Jos muunnossiirtokirjoitus tehdään äännekirjoitus­järjestelmästä toiseen korvaamalla lähdekielen [[kirjain|kirjaimet]] kohdekielen kirjaimilla jonkin kaavansäännöstön mukaan, voidaan puhua ''[[translitteraatio]]statranslitteraatiosta'';. koskaKoska siirtokirjoitusmuunnos tällöin tehdääntapahtuu kaavamaisesti pelkästäkirjoitusasun kirjoitusasustapohjalta, eisitä muunnoksentehtäessä tekijänei tarvitse tunteaerikseen oikeaapohtia ääntämystäkirjainten äänteellistä vastaavuutta. JosTämä siirtokirjoituskuitenkin senedellyttää, sijaanettä pyrkiisekä ensisijaisestilähde- että ilmentämäänkohdekieli ääntämystä,käyttävät voidaanjonkinlaista puhuaäännepohjaista ''transkriptiosta'';kirjoitusjärjestelmää. tällöinSanakirjoituksen pyritäänyhteydessä käyttämäänon sen sijaan pyrittävä valitsemaan kohdekielen sellaisiamerkit kirjaimianiin, jotkaettä lukija oletettavasti osaa liittääyhdistää ne suunnilleen lähdekielen mukaisiinmukaiseen äänteisiinääntämykseen; tällöin (tarvittaessa voidaan hyödyntääpuhua myös [[tarkekirjoitus|tarkekirjoituksen]] eli [[fonetiikka|foneettisen]] transkription merkkejä)''transkriptiosta''. Termistö ei kuitenkaan ole täysin vakiintunutta, sillä usein transkriptiotakin kutsutaan translitteraatioksi tai joskus translitteraatiota voidaan pitää transkription erikoistapauksena. Kahden äännekirjoitusjärjestelmän välistä siirtokirjoitusta voi olla perusteltua kutsua transkriptioksi, jos se ensisijaisesti pyrkii heijastamaan äänneasua pikemmin kuin kirjoitusasua.<ref name="Korpela-siirtokirjoitus" />
 
Koska lähde- ja kohdekirjoitusjärjestelmät voivat olla hyvin erilaisia, siirtokirjoituksessa joudutaan usein tekemään monimutkaisia sopimuksia merkkien korvaamisesta. Siirtokirjoituskaavojen olisi otettava huomioon paitsi lähdekielen mukainen kirjoitus- tai äänneasu myös kohdekielelle ominaiset [[oikeinkirjoitus]]säännöt, sillä samaakin kirjoitusjärjestelmää voidaan eri kielissä soveltaa hyvin eri tavoin. Käytännössä kielikohtainen siirtokirjoitus on usein kompromissi, joka ei ole yksiselitteisesti palautettavissa alkuperäiseen kirjoitusasuun ja joka toisaalta antaa vain ylimalkaisen kuvan alkukielisestä ääntämyksestä. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää jonkin kansainvälisen tai tieteellisen standardin mukaista siirtokirjoitusta, josta alkuperäinen kirjoitusasu on pääteltävissä yksiselitteisesti mutta joka kohdekielen näkökulmasta saattaa näyttää omituiselta.
Siirtokirjoitettuja nimiä voidaan nähdä päivittäin tiedotusvälineissä, kun esimerkiksi [[kiinan kieli|kiinalaisia]] tai [[arabian kieli|arabialaisia]] nimiä kirjoitetaan latinalaisilla kirjaimilla. Siirtokirjoitusta varten on olemassa kielikohtaisia kaavoja, joten esimerkiksi sama [[venäjän kieli|venäjänkielinen]] nimi kirjoitetaan monissa tapauksissa eri tavoin [[suomen kieli|suomessa]], [[ruotsin kieli|ruotsissa]] ja [[englannin kieli|englannissa]]. Koska kielikohtaiset siirtokirjoitus­kaavat eivät useinkaan huomioi kaikkia lähdekielen erityispiirteitä, etenkin tieteellisissä yhteyksissä voidaan suosia kansainvälisen standardin mukaista tarkempaa siirtokirjoitusta, josta alkuperäinen kirjoitusasu on pääteltävissä yksiselitteisesti.
 
== Latinisaatiokäytäntöjä ==
Seuraavassa taulukossa on [[Venäjä]]n entisen presidentin [[Boris Jeltsin]]in nimen kirjoitusasuja sekä täsmällisen ääntämyksen osoittava [[kansainvälinen foneettinen aakkosto|kansainvälisen foneettisen aakkoston]] mukainen tarkekirjoitus:▼
 
=== Kyrilliset kirjaimet ===
 
[[Kyrillinen kirjaimisto|Kyrillisiä kirjaimia]] translitteroitaessa on Suomessa pyritty noudattamaan omaa yhtenäistä käytäntöä 1800-luvun lopulta lähtien. [[Suomen Standardisoimisliitto|Suomen Standardisoimisliiton]] määrittämä kansallinen standardi SFS 4900 eroaa sekä [[YK]]:n suosittamasta kansainvälisestä [[ISO]] 9 -standardista että [[englannin kieli|englanninkielisissä]] maissa noudatettavista käytännöistä. Esimerkiksi [[venäjän kieli|venäjänkielinen]] nimi [[Leo Tolstoi|Толстой]] translitteroidaan suomalaisten sääntöjen mukaan ''Tolstoi'', ISO 9:n mukaan ''Tolstoj'' ja englanniksi yleisimmin ''Tolstoy''. Usein translitterointi otetaan sellaisenaan englanninkielisestä tekstistä, ja tällöin päädytään lähes aina virheelliseen suomenkieliseen asuun.
 
Muutamiin merkittäviin historiallisiin nimiin on suomen kielessä vakiintunut kirjoitusasu, joka ei noudata translitterointistandardia. Sellaisia ovat muun muassa Leo (ven. Лев, ''Lev'') [[Leo Tolstoi|Tolstoi]] ja Josif (ven. Иосиф, ''Iosif'') [[Josif Stalin|Stalin]].
 
▲Seuraavassa taulukossa on erilaisiin translitterointikaavoihin perustuvia [[Venäjä]]n entisen presidentin [[Boris Jeltsin]]in nimen kirjoitusasuja sekä täsmällisen ääntämyksen osoittava [[kansainvälinentarkekirjoitus]] foneettineneli aakkosto[[fonetiikka|kansainvälisen foneettisen aakkostonfoneettinen]] mukainen tarkekirjoitustranskriptio:
 
{| border=0 cellspacing=0 cellpadding=4 style="border:1px solid #999; margin:1.5em 0;"
|-
| [[Venäjän kieli|Venäläinen]] nimi [[kyrillinen kirjaimisto|kyrillisin kirjaimin]]
| Борис Николаевич Ельцин
|-
| Kansainvälinen translitteraatiotranslitterointi ([[ISO 9]])
| Boris Nikolaevič Elʹcin
|-
| [[Suomen kieli|Suomalainen]] translitteraatiotranslitterointi ([[SFS 4900]])
| Boris Nikolajevitš Jeltsin
|-
| [[Ruotsin kieli|Ruotsalainen]] translitteraatiotranslitterointi
| Boris Nikolajevitj Jeltsin
|-
| [[Englannin kieli|Englantilainen]] translitteraatiotranslitterointi
| Boris Nikolayevich Yeltsin
|-
| [[Saksan kieli|Saksalainen]] translitteraatiotranslitterointi
| Boris Nikolajewitsch Jelzin
|-
| [[Ranskan kieli|Ranskalainen]] translitteraatiotranslitterointi
| Boris Nikolaïevitch Ieltsine
|-
| Foneettinen transkriptio ([[IPA]])
| {{IPA|[bɐˈrʲis nʲɪkɐˈlaɪvʲɪtɕ ˈjelʲtsɨn]}}
|-
|}
 
Kyrillisen kirjaimiston siirtokirjoituksessa on jonkin verran myös lähdekielestä riippuvia eroja, joten asianmukainen translitterointi on syytä tarkistaa kunkin kielen kohdalla erikseen:
==Lähteet==▼
 
* [[bulgarian translitterointi]]
* [[makedonian translitterointi]]
* [[Serbian kieli#Taulukko|serbian translitterointi]]
* [[ukrainan translitterointi]]
* [[valkovenäjän translitterointi]]
* [[venäjän translitterointi]].
 
Jos kyrillisin aakkosin kirjoitetun nimen haltija muuttaa ulkomaille, hän yleensä omaksuu paikallisen tavan mukaisen kirjoitusasun. Venäjän ulkomaanpasseihin nimet kirjoitettiin ennen ranskankielisen, mutta nykyisin englanninkielisen translitteroinnin mukaisesti. Historialliset nimet eivät aina tällä tavoin muutu, vaan ne kirjoitetaan yhä kansallisen translitterointikaavan mukaisesti: [[Sergei Rahmaninov]] (ei ”Sergei Rachmaninoff”). Horjuvuutta esiintyy muun muassa seuraavissa nimissä: [[Igor Stravinski]] ~ Igor Stravinsky, [[Vatslav Nižinski]] ~ Vaslav Nijinsky, [[Maksim Šostakovitš]] ~ Maxim Shostakovich, [[Bella Davidovitš]] ~ Bella Davidovich.
 
=== Kreikan kieli ===
 
[[Kreikan kieli|Nykykreikan]] erisnimien siirtokirjoituksessa käytetään pääsääntöisesti standardia SFS 5807.<ref name="Korpela-kreikka" /> [[Muinaiskreikka|Muinaiskreikan]] siirtokirjoitusta varten on erillinen säännöstö.
 
=== Arabian kieli ===
 
[[Arabian kieli|Arabian kielen]] translitteraation suomalainen standardi on SFS 5755. Sitä ei kuitenkaan usein noudateta, koska nimet haetaan ulkomaalaisista tiedotusvälineistä. Niinpä esiintyy runsaasti vaihtelua ja horjuvuutta, eikä sanojen ääntöasu käy yksikäsitteisesti ilmi, esimerkiksi ''džihād'' ~ ''jihad''.
 
=== Georgian kieli ===
 
[[Georgian kieli|Georgian kielen]] siirtokirjoitusta käsitellään [[georgialaiset aakkoset#Translitterointi|georgialaisten aakkosten]] yhteydessä.
 
=== Kiinan kieli ===
 
[[Mandariinikiina]]lle on olemassa lukuisia latinisointijärjestelmiä, mikä onkin johtanut siihen, että kiinalaisia paikkojen ja henkilöiden nimiä latinisoidaan useilla eri tavoilla (esimerkiksi [[Peking]] ~ Beijing). [[Kiinan kansantasavalta|Manner-Kiinan]] virallinen järjestelmä on 1950-luvulta lähtien ollut [[pinyin]], kun taas [[Kiinan tasavalta|Taiwanilla]] yleisin järjestelmä on [[Wade–Giles]]. Lisäksi on olemassa lukuisia muita järjestelmiä mandariinin ja [[kantoninkiina]]n latinisointiin.
 
=== Japanin kieli ===
 
[[Japanin kieli|Japaniksi]] latinalaista aakkostoa kutsutaan nimellä "[[rōmaji]]". Yleisiä japanin latinisointiin käytettyjä järjestelmiä ovat [[Hepburn-järjestelmä|Hepburn-latinisointi]] sekä [[Kunrei-shiki]] ([[ISO]] 3602) .
 
Vuonna 1957 Suomen kielen lautakunta antoi suosituksen, jonka mukaan japanilaiset nimet tulisi kirjoittaa suomenkielisissä tekstiyhteyksissä suomeen mukautetulla Hepburn-järjestelmällä. Tässä suomalaisessa Hepburnissa pitkiä vokaaleja ei ole ollut tapana merkitä. Konsonanttien merkitsemisessä tehdään englantilaiseen Hepburniin verrattuna seuraavat muutokset:
 
:''ch'' → ''tš''
:''j'' → ''dž''
: ''sh'' → ''š''
:''w'' → ''v''
:''y'' → asemasta riippuen ''j'' tai ''i''.
 
Tämän latinisoinnin mukaisina ovat suomen kieleen sovinnaisiksi vakiintuneet ainakin paljon käytetyt paikannimet [[Jokohama]] (''Yokohama''), [[Kioto]] (''Kyōto'') ja [[Tokio]] (''Tōkyō''). Kiinan virallistettua [[pinyin]]-latinisaationsa vuonna 1979 alkoi suomalainen kielenhuolto kallistua sille kannalle, että japaniakin voitaisiin meillä latinisoida vakiintuneen kansainvälisen järjestelmän eli käytännössä lähinnä Hepburnin mukaan. Vielä vuonna 2002 suomalaista Hepburnia pidettiin virallisesti ensisijaisena ratkaisuna.<ref name="Itkonen" /> Käytännössä esimerkiksi Helsingin Sanomat on 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä jo laajalti käyttänyt englantilaista Hepburnia ilman vokaalien pituusmerkkejä, nähtävästi suoraan englanninkielisten uutissähkeiden mukaan.{{Lähde|29. elokuuta 2008}}
 
=== Korean kieli ===
 
[[Korean kieli|Koreaksi]] latinalaista aakkostoa kutsutaan nimellä [[romaja]]. Yleisin latinisointijärjestelmä on viime vuosiin saakka ollut [[McCune–Reischauer]], jota edelleen käytetään [[Pohjois-Korea]]ssa. Sen sijaan [[Etelä-Korea]]ssa hyväksyttiin vuonna 2000 [[korean uudistettu latinisaatio]], joka ratkaisee useita McCune–Reischauer-järjestelmän ongelmakohtia. Tienviittojen ja oppikirjojen on siirryttävä uudistettuun järjestelmään niin pian kuin mahdollista. Henkilönnimet on jätetty heidän itse ratkaistavakseen, mutta virallisen järjestelmän käyttäminen on suositeltavaa. Kolmas järjestelmä on [[Korean Yale-latinisaatio|Yale-latinisaatio]], joka esiintyy pääosin englanninkielisessä akateemisessa kirjallisuudessa.
 
1900-luvun alussa, kun Venäjä osoitti mielenkiintoa Koreaa kohtaan, kehitettiin myös tapoja esittää koreaa [[kyrillinen aakkosto|kyrillisellä aakkostolla]].
 
=== Historiallisia kirjoitusjärjestelmiä ===
 
Sellaisten historiallisten kielten kuin sumerin, akkadin ja heetin siirtokirjoitusta käsitellään [[nuolenpääkirjoitus#Nuolenpääkirjoituksen translitterointi|nuolenpääkirjoituksen]] yhteydessä.
 
▲== Lähteet ==
 
{{Viitteet|viitteet=
 
<ref name="Itkonen">{{Kirjaviite | Tekijä = Terho Itkonen; tarkistanut ja uudistanut Sari Maamies | Nimeke = Uusi kieliopas | Vuosi = 2002 | Sivu = 45–46 | Selite = 2. painos | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tammi | Tunniste = ISBN 951-31-1716-2 | Viitattu = 24.10.2010 }}</ref>
 
*<ref name="Korpela-kreikka">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielet/siirtokirjoituskreikka.htmlhtml8 | Nimeke = SiirtokirjoitusNykykreikan ääntämys sekä kreikan (translitterointi ja transkriptio) ja sen suomalaiset käytännöt | Tekijä = Jukka Korpela | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 2005–2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =2001–2010 | Viitattu = 3024.910.2010 | Kieli = }}</ref>▼
 
<ref name="Korpela-siirtokirjoitus">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielet/siirtokirjoitus.html | Nimeke = Siirtokirjoitus (translitterointi ja transkriptio) ja sen suomalaiset käytännöt | Tekijä = Jukka Korpela | Ajankohta = 2005–2008 | Viitattu = 30.9.2010 }}</ref>
 
}}
 
==Katso myös==
 
* [[Tarkekirjoitus]]
* [[Litterointi]]
* [[Ohje:Slaavilaisten kielten translitterointi|Wikipedian ohje slaavilaisten kielten translitteroinnista]]
* [[Shī shì shí shī shǐ‎]]: Esimerkki klassisen kiinan latinisaation vaikeudesta
 
== Aiheesta muualla ==
▲* {{Verkkoviite | Osoite = http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielet/siirtokirjoitus.html | Nimeke = Siirtokirjoitus (translitterointi ja transkriptio) ja sen suomalaiset käytännöt | Tekijä = Jukka Korpela | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 2005–2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 30.9.2010 | Kieli = }}
* {{Verkkoviite | Osoite = http://ok-board.com/finnish.htm | Nimeke = Translitterointi | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}
 
[[Luokka:Kirjoitus]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Siirtokirjoitus”