'''Nefroni''' ({{k-la|nephron}}) on [[munuainen|munuaisen]] toiminnallinen yksikkö, joka suodattaa [[virtsa]]a [[veri|verestä]] ja säätelee sen määrää sekä koostumusta. Nefroni sijaitsee munuaisen kuorikerroksessa sijaitsevastakuorikerroksen [[munuaiskeränen|munuaiskeräsestämunuaiskeräsessä]]. {{Lähde}}Munuaiskeräsessä on keräsenkotelon eli Bowmanin kotelon sisällä runsasmutkainen hiussuonikeränen eli [[glomerulus]]. {{Lähde}} Nefronin toinen pääosa on [[munuaistiehyt]] eli tubulus. Se on keräsen kotelosta alkava, yksinkertaisen [[epiteeli]]n verhoama ohut, 2–6 cm pitkä putki. Tubuluksen ensimmäinen osa on glomeruluksen lähellä mutkitteleva proksimaalinen kiemuratiehyt. {{Lähde}}Seuraava osa on U:n muotoinen [[Henlen linko]], joka suuntautuu munuaisydintä kohti ja nousee takaisin kohti glomerulusta. Henlen lingosta munuaistubulus jatkuu distaalisena tubuluksena [[kokoojaputki|kokoojaputkeen]], johon useamman nefronin distaaliset tubulukset yhtyvät. {{Lähde}}Kokoojaputki laskee edelleen [[munuaisallas|munuaisaltaan]] munuaispikariin. Proksimaalista munuaistiehyttä ja Henlen lingon paksia alkuosaa kutsutaan prosimaaliseksi tubulukseksi, Henlen lingon loppuosaa ja distaalista tiehyttä distaaliseksi tubulukseksi.
Nefronien määrä munuaisessa vaihtelee lajeittain. Ihmisen ja [[sika|sian]] munuaisessa nefroneita on noin miljoona, [[koira]]lla 400 000, [[kissa]]lla puoli miljoonaa, [[nauta|naudalla]] neljä miljoonaa ja [[hevonen|hevosella]] 2,7 miljoonaa. <ref>König: Veterinary Anatomy of Domestic Mammals: s. 395 </ref>
