Ero sivun ”Wikipedia:Kaikelle on oltava lähteet” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh
Lisää valitusta
Rivi 9:
 
Kaikkien artikkelien tulisi toimia mallipohjana uusille artikkeleille, koska Wikipedian ohjeet ja käytännöt voivat näyttäytyä uudelle käyttäjälle monimutkaisena kokonaisuutena. Artikkeli, jossa on artikkelin kohteen määritelmä, kattava kirjallisuusluettelo ja kohtuullisen pituinen linkkilista, on parempi kuin lähteetön pitkä artikkeli. Painetut kirjat ovat edelleen tiedon aittoja. Wikipedia ei voi korvata hyvin toimitettua, kirjoitettua tai käännettyä tietokirjallisuutta, etenkään suomenkielistä.
 
== Onko lähteettömällä tekstillä arvoa? ==
 
[[Jaron Lanier]] on arvostellut yleisellä tasolla Wikipedian tekstejä siitä, että kukaan ei ota niistä vastuuta, vaikka niistä kuuluu tekijöidensä ääni. Lanier korostaa, että koska Wikipediassa on kyse tiedosta, sillä on oltava tieteellistä vahvistusta. Tieteellisellä tiedolla on tekijä, johon voidaan viitata ja jota voidaan arvioida.
 
Tieteellisiä teoksia ja tietokirjoja luetaan harvoin kokonaan ja vain harvoin niin tarvitseekaan tehdä. Ensin näistä kirjoista luetaan sisällysluettelo ja kirjallisuusluettelo. Lähdeluettelosta voi arvioida, onko mukana todella tärkeitä teoksia ja nojaako kirja täten ajantasaiseen tutkimukseen. Viitteitä selaimella voi tutkia, käsitelläänkö kirjassa tärkeitä periaatteellisia kysymyksiä vai pikkuseikkoja.
 
Wikipedia on matalan kynnyksen julkaisujärjestelmä. Esimerkiksi internetin keskustelupalstat tuottavat näkemyksiä, jotka voivat olla mielenkiintoisia, mutta eivät erityisen arvokkaita tietona. Matalan osallistumiskynnyksen ja luotettavan informaation pitäisi olla toisiaan tukevia asioita, ei keskenään ristiriidassa olevia. Jos vertaisarvioinnissa ja lähteissä on puutteita, Wikipedia on tiedon etsijälle pikemminkin nippelitiedon kuin oikean tiedon lähde.
 
Wikipediassa artikkeli ilman lähdeviitteitä on täten periaatteessa vain käyttäjän ajan haaskausta. Lukijan tai muokkaajan eteen annetaan tekstimassa, josta on hyvin vaikea tarkistaa joko omaa käyttöä tai artikkelin ylläpitoa varten, mikä on tärkeää tietoa. Lukijalla ei ole tilaisuutta tarkistaa ilman vaivannäköä ja oman ajan hukkaamista, mikä on oikeaa tietoa ja mitkä väitteet tai numerotiedot on saatu korteista ennustamalla. Tekstin korjaaminen vaatisi vähintään saman verran vaivannäköä kuin alkuperäisen tekstin kirjoittaminen. Wikipedian tekstiä kopioidaan jatkuvasti sen ulkopuolelle, ja se saattaa säilytä siellä kauan. Wikiyhteisön ulkopuolella ei ole tilaisuutta kysyä alkuperäisen tekstin kirjoittajalta (jotka harvoin vastaavat tekstistään) tai aiheen tuntijalta sen oikeellisuutta.
 
Wikipedia ylläpitää syrjintäjärjestelmää, jossa artikkeleita ei kohdella samanveroisina. Muokkaajalle lähteetön teksti on ilmoitus, että jotkut käyttäjät ovat parempia kuin toiset, koska heidän väitteensä eivät tarvitse vahvistusta. Se on ilmoitus alistua aatepeliin, jossa väitteiden oikeellisuutta eivät vahvista puolueettomasti arvioitavissa olevat lähteet tai edes järkiperäinen keskustelu, vaan poliittinen korrektius eli oikeaoppisuus. Lähteetöntä tekstitä voidaan väännellä mielensä mukaan. Wikipedian alkuaikoina jotkut aihealueidensa asiantuntijat vierastivat Wikipediaa, koska siihen saattoi kirjoittaa mitä tahansa ja heidän tekstinsä saattoi muuttaa aivan toisenlaiseksi kuin oli tarkoitus. Lähteettömän tekstin arvo on aiheen käsittelyn laajuuden ja otsikoinnin haarukoinnissa.
 
Terveeseen järkeen vetoaminen ei auta, jos ajatellaan sanonnan tavoin että niin sanottu terve järki on kokoelma nuoruusiässä omaksuttuja ennakkoluuloja. Lähteettömän tekstin tarkistaminen on yhtä tyhjän kanssa, koska se noudattaa ilman viitteitä vain tekijän omaa näkemystä maailmasta. Wikipediassa [[Wikipedia:Ei uutta tutkimusta|uusi tutkimus]] on kiellettyä, mutta käytännössä siihen ristiriitaisesti kehotetaan suosimalla tiettyjä käytäntöjä. Varsinkin nimettömät käyttäjät eli ip-osoitteet muokkaavat lähteettömiä tekstejä oman mielensä mukaisiksi. Tällaisten muokkausten etsiminen ja korjaaminen on hyvin työlästä. Yhden kohdan korjaaminen tekstistä ei auta, sillä seuraavaksi saatetaan muuttaa jokin toinen tekstin kohta. Tämä kierre jatkuu ja jatkuu. Käytännössä oletetaan, että käyttäjillä on rajattomasti aikaa. Artikkelit säilyvät korjaamattomina ties kuinka pitkään.
 
Jos diktatuurimaan toisinajattelijasta kertovassa Wikipedian artikkelissa väitetään, että tämä on joutunut vaikeuksiin omasta syystään, kuka kantaa siitä vastuun? Kuinka kauan tämä väite saa olla artikkelissa moninaisuuden nimissä? Terve järkikin kun sanoo, että kauppasuhteita toiseen maahan ei tule vaarantaa.
 
Jos aiheesta on kysyttävää, lue [[:en:User:Uncle G/On sources and content|On sources and content]]. Jos haluat muiden tietävän paremmin, käännä teksti tähän tai kirjoita itse paremmin.