Ero sivun ”Uusi-Guinea” versioiden välillä

 

== Ihmiset ==

Todisteet varhaisimmista ihmisten asumuksista saarella on ajoitettu 40 000 vuoden taakse, ja saaren asutuksen on oletettu alkaneen 60 000 vuotta sitten. Saarta kansoittaa nykyään yli tuhat heimoryhmää, ja siellä puhutaan lähes yhtä monta kieltä, jotka jakautuvat melko tasan kahteen ryhmään, [[Papualaiskielet|papualaisiin]] ja [[Austronesialaiset kielet|austronesialaisiin kieliin]]. Suuren heimojen määrän on arveltu johtuvan tästä jaosta. Papualaiset ovat suurempi ryhmä saarella, ja he ovat nykykäsityksen mukaan saaren alkuperäisten asukkaiden jälkeläisiä. Saari oli viime jääkauden aikana (24 000 vuotta sitten) yhteydessä Australian mantereeseen [[Sahulin maakannas|Sahulin maakannaksen]] kautta, ja tällöin saarelle siirtyi lisää ihmisiä. Useimmat heimot harjoittavat maanviljelyä, jota metsästyksestä ja keräilystä saatava lisäravinto tukee. Nykyisin saarella asuu 6,9 miljoonaa ihmistä.

 

== Luonto ==

Saaren pinnanmuodot ovat jyrkät, koska se sijaitsee mannerlaattojen rajan lähellä. Saaren poikki kulkevat [[Maokevuoret]], joihin kuuluu [[Oseania]]n korkein huippu, 4 884 metriä korkea [[Puncak Jaya]]. Vuorijonon etelä- ja pohjoispuolella avautuvat laajat tasankoalueet, joiden kasvillisuus vaihtelee [[trooppinen sademetsä|sademetsästä]] [[savanni]]in ja suuriin [[mangrove]]soihin. Saaren Indonesialle kuuluvassa osassa sijaitseva [[Lorentzin kansallispuisto]] kuuluu [[Unesco]]n [[maailmanperintöluettelo|maailmanperintökohteisiin]].

 

Maasto on vaikeakulkuista eikä tarkkoja karttoja ole aina saatavilla. Saarella on 785 000 km² trooppista maaperää, joten eläimistö ja kasvisto ovat runsaslajisia – on arvioitu, että saarella tavataan 5–8 prosenttia maapallon lajeista.{{lähde}} Suuri osa saarella elävistä lajeista on [[kotoperäisyys|kotoperäisiä]] eli endeemisiä, ja todennäköisesti saarelta löydetään vielä useita tieteelle tuntemattomia lajeja. Erityisesti saarella elää useita tropiikkiin sopeutuneita [[pussieläimet|pussieläinlajeja]], jotka ovat Australiassa harvinaisia tai puuttuvat sieltä kokonaan.

 

 

Lintulajistoa edustaa 79 heimoa, joihin kuuluu kaikkiaan yli 700 lajia. Näistä lajeista 320 on saarella endeemisiä. Lajistosta tunnetuimpia ovat näyttävät [[paratiisilinnut]]. Saaren kookkaimpia lintuja ovat lentokyvyttömät [[kasuaarit]], joita saarella on kolme lajia. Muihin linnuston erikoisuuksiin kuuluvat [[isoviheltäjät]] (''Pitohui'') ja [[kiipijätimalit]], jotka ovat maailman ainoita tunnettuja myrkyllisiä lintuja. Maailman papukaijalajeista yksi seitsemäsosa elää Uudessa-Guineassa. Suurten maapetojen puuttuessa [[papuanharpyija]] (''Harpyopsis novaguineae'') on saaren ravintoketjun huipulla.

[[Sammakkoeläimet|Sammakkoeläimiä]] tunnetaan 400 lajia, mutta lukumäärän uskotaan moninkertaistuvan. Kaikki sammakkoeläimet kuuluvat [[sammakot|varsinaisiin sammakoihin]] (''Anura''), ja erityisen runsaslukuisina ovat edustettuina ''[[Litoria]]''- ja ''[[Nyctimystes]]''-sukujen [[puusammakot]]. Myös matelijalajisto on runsas ja saarelta tunnetaan 200 [[liskot|lisko]]-, 100 [[käärmeet|käärme]]-, 13 [[kilpikonnat|kilpikonna]]- ja kaksi [[krokotiilit|krokotiililajia]].

 

 

== Katso myös ==

[[Luokka:Indonesian saaret]]

[[Luokka:Papua-Uuden-Guinean saaret]]

 

[[ar:غينيا الجديدة]]