Ero sivun ”Kaatopaikka” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
MSi (keskustelu | muokkaukset) →Kaatopaikat muualla: Kaatopaikkoejn reunamille syntyy slummeja |
|||
Rivi 14:
Vuonna 2005 suurin osa kunnista kuuluu alueellisiin jätelaitoksiin, jotka omistavat EU-kaatopaikan ja muita, lähinnä [[kierrätys]]tä palvelevia toimintoja. Jätettä voidaan tämän vuoksi joutua kuljettamaan varsinkin harvaanasutuista kunnista pitkiäkin matkoja. Nykyaikaisella kaatopaikalla jäte pyritään peittämään ja murskaamaan [[kaatopaikkajyrä]]llä mahdollisimman pian sen tuomisen jälkeen, jotta eläimet eivät pääse käsiksi siihen. Tästä huolimatta suuret lokkiparvet ovat vakituisina asukkaina kaatopaikoilla. Moderni kaatopaikka on myös vahvasti aidattu ja vartioitu, jottei (ongelma)jätettä tuoda luvatta aukioloaikojen ulkopuolella. Suljetuille kaatopaikoille johtaville teille on ilmaantunut jätteitä vielä pitkään sulkemisen jälkeen.
Direktiivi velvoittaa vähentämään kaatopaikoille päätyvää biojätettä 75 %:iin vuoteen 2006, 50 %:iin vuoteen 2009 ja 35 %:iin vuoteen 2013 mennessä. Tähän on pyritty [[kompostointi|kompostoinnin]] lisäämisellä. Myös ei-biologisen jätteen määrää pyritään vähentämään kierrätyksellä ja energiahyötykäytöllä. Käytössäolevia ja suljettuja kaatopaikkoja valvotaan suotovesien osalta ja vedet pyritään ohjaamaan puhdistamoihin. Suotovesi on jätteiden läpi suodattunutta sadevettä ja lumen sulamisvettä. [[Metaani]]a sisältävää kaatopaikkakaasua otetaan talteen useilla lakkautetuilla kaatopaikoilla, jotta se voidaan polttaa vähemmän haitalliseksi [[hiilidioksidi]]ksi.
Useille jätejakeille on määrätty pakollinen kierrätys. Se hoidetaan tuottajavastuun periaatteella, jossa jo tuotteen hankintahinnassa maksetaan kierrätysmaksu. Näin tehdään muun muassa autoille, renkaille ja sähkölaitteille. [[Rakennusjäte|Rakennusjätteelle]] myös on rakennettu kierrätysjärjestelmä.
| |||