Ero sivun ”Abraham Wasastjerna” versioiden välillä

Falanderista tuli ylioppilas vuonna [[1761]], minkä jälkeen hän siirtyi liikealalle, jolla häntä opastivat hänen lankonsa Alexander [[Donner-suku|Donner]] ja H. J. Reinius. Kun Jakob Falander kuoli [[1768]], Abraham Falander otti Kokkolassa tämän liikkeen haltuunsa. Vuonna [[1774]] Falander muutti Vaasaan ja nousi kauppaliikkeen johtoon. Kahta vuotta myöhemmin hän sai Vaasassa porvarisoikeudet. [[Yhdysvaltain vapaussota|Yhdysvaltain vapaussodan]] syttyminen 1775 nosti tervan ja puun hintaa. Falander hyödynsi tilanteen välittämällä laivoja [[Eurooppa]]an, etenkin [[Englanti]]in ja [[Tukholma]]an. Falander laajensi toimintaansa hankkimalla Vaasan läheltä Svartön veistämön. Hän ei kuitenkaan tyytynyt tähän vaan perusti [[Vähäkyrö|VähänkyröönVähäänkyröön]] Kolkin suursahan. Kesällä 1782 Falander perkautti [[Kyrönjoki|Kyrönjokeen]] yli sata kilometriä pitkän uittoväylän, jonka ansiosta Falander pystyi uittamaan tukkeja aina [[Jalasjärvi|Jalasjärveä]] ja [[Peräseinäjoki|Peräseinäjokea]] myöten, mistä asti hän oli hankkinut hakkuuoikeuksia ja maaomistuksia. Saatuaan joenperkauksen valmiiksi Falander ryhtyi rakentamaan laivaveistämöllään n. 1100 rekisteritonnin purjealusta, jota suurempia olivat [[Ruotsi]]ssa ainoastaan [[Itä-Intian kauppakomppania]]n laivat. Laivan valmistuttua [[1786]] Falander lastasi laivan laudoilla ja tervalla ja lähti Eurooppaan myymään niitä. Suhdanteet eivät olleet kuitenkaan yhtä hyvät kuin aiemmin, ja kauppa kävi heikosti, minkä takia lasti täytyi myydä tappiolla. Laivaakin yritettiin kaupata, mutta siinä ei onnistuttu laivan ison koon takia. Laiva paloi lopulta Vaasassa [[1791]].