Ero sivun ”Kuriton sukupolvi (vuoden 1957 elokuva)” versioiden välillä

[[Panu Rajala]] pitää [[Tauno Palo]]n esittämää professori Varavaaraa taitavana roolityönä, jossa on enemmän ”räjähtävyyttä” ja kostonhalua kuin [[Uuno Laakso]]n aikaisemmassa tulkinnassa. Professorin ja Marjan ([[Kaija Siikala]]) suhde on kuvattu hellästi ja inhimillisesti. Loppupuolella elokuvan ote herpoaa eikä professorin ryhdistäytymisessä ole kunnon pontta. Elokuva on nykyään enää vain kuriositeetti, joka kuvaa huvittavastikin 1950-luvun Helsinkiä ja sen nuorisoa. [[Arto Pajukallio]]n mukaan elokuvassa on ”tahattoman koominen” rockin rytmi.<ref name=pajukallio>Arto Pajukallio, Elokuvat, Helsingin Sanomat 7.8.2010 sivu D 9</ref> Elokuva oli kuitenkin ensimmäinen, jonka Matti Kassila ohjasi Waltarin tekstin pohjalta, joten se loi pohjaa myöhemmille [[Komisario Palmu]] -elokuville.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Rajala, Panu | Nimeke=Unio mystica: Mika Waltarin elämä ja teokset | Vuosi=2008 | Sivu=333| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Tunniste=ISBN 978-951-0-31137-0}}</ref>