Ero sivun ”Äyräpään–Vuosalmen taistelut” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Zindox (keskustelu | muokkaukset)
Zindox (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 46:
 
===Päivittäisiä tapahtumia 4.7.-17.7.===
*Yöllä 4.-5.7. suoritettiin joukkojen vaihtoja sillanpäässä. Oikealle lohkolle siirrettiin I/JR 49 pahasti kuluneen III/JR 49 tilalle. Vasemmalle lohkolle siirrettiin Er.P 25 I/JR 7:n rippeiden ja osan III/JR 7:n tilalle.<ref name="Murtajan tykistö">Murtajan tykistö, Matti Koskimaa sivut 193-227 ISBN 951-0-19805-6</ref>
 
*Kenraalimajuri Martola katsoi 5.7 ettei sillanpäätä voitu enää pitää ja sai III Armeijakunnan komentaja Siilasvuolta luvan tyhjentää sen. Samanaikaisesti saatiin kuitenkin vanki, joka kertoi vihollisella olevan käytettävissään enää yhden kokonaisen rykmentin, muut olivat kärsineet raskaita tappioita. Tällöin Everstiluutnantti A. Ehrnrooth tarjoutui pitämään aseman mikäli saisi levänneen Pataljoonan. Hän sai suostumuksen ja hänelle annettiin Er.P 25 käyttöön.<ref name="Murtajan tykistö" />
 
*6.7. Martola päätti luopua sillanpäästä, mutta Siilasvuo ei suostunut. Samalla hän alisti A. Sundbladin komentaman IV/19.Pr:n 2. Divisioonalle, joka siirrettiin Vuoksen yli sillanpään oikealle lohkolle.<ref name="Murtajan tykistö" />
*Kenraalimajuri Martola katsoi 5.7 ettei sillanpäätä voitu enää pitää ja sai III Armeijakunnan komentaja Siilasvuolta luvan tyhjentää sen. Samanaikaisesti saatiin kuitenkin vanki, joka kertoi vihollisella olevan käytettävissään enää yhden kokonaisen rykmentin, muut olivat kärsineet raskaita tappioita. Tällöin Everstiluutnantti A. Ehrnrooth tarjoutui pitämään aseman mikäli saisi levänneen Pataljoonan. Hän sai suostumuksen ja hänelle annettiin Er.P 25 käyttöön.
 
*7.7. IV/19.Pr hyökkäisi kolmatta kertaa, mutta joutui vetäytymään.<ref name="Murtajan tykistö" />
 
*6.7. Martola päätti luopua sillanpäästä, mutta Siilasvuo ei suostunut. Samalla hän alisti A. Sundbladin komentaman IV/19.Pr:n 2. Divisioonalle, joka siirrettiin Vuoksen yli sillanpään oikealle lohkolle.
 
 
*7.7. IV/19.Pr hyökkäisi kolmatta kertaa, mutta joutui vetäytymään.
*Vihollinen tunkeutui 8.7. Vasikkasaareen miinoista ja tykistötulesta välittämättä.<ref name="Ratkaisun kesä 1944"/>
 
*Vihollinen aloitti 9.7. klo 6.00 kiivaan tulivalmistelun ampuen 8000 kranaattia Vasikkasaaren ja lossin alueelle. Noin 150 lentokonetta pommitti ylimenoaluetta, jonka jälkeen venäläisten ratkaiseva ylimeno alkoi. Suomalaisten vastavalmistelu tykistöllä alkoi klo 5.40 8 patteristolla.<ref name="Murtajan tykistö" />
 
*Vihollinen aloitti 9.7. klo 6.00 kiivaan tulivalmistelun ampuen 8000 kranaattia Vasikkasaaren ja lossin alueelle. Noin 150 lentokonetta pommitti ylimenoaluetta, jonka jälkeen venäläisten ratkaiseva ylimeno alkoi. Suomalaisten vastavalmistelu tykistöllä alkoi klo 5.40 8 patteristolla.
 
 
 
*10.7. vastaisena yönä käytiin Vuosalmen sillanpääasemassa ankaria taisteluja, suomalaisten pyrkiessa työntämään venäläiset takaisin Vuokseen, tässä kuitenkaan onnistumatta. Venäläiset vastaavasti pyrkivät samanaikasesti laajentamaan sillanpääasemaansa pohjoiseen ja luoteeseen, jolloin rintama oli sekava.
 
 
*Kannaksen joukkojen komentaja kenraaliluutnantti [[Lennart Oesch|Lennart Oesch]] totesi 10.7. vihollisen aktiivisuuden suuntautuneen ensisijassa III Armeijakuntaa vastaan Vuosalmella, mutta päätteli virheellisesti niiden painopisteen olevan edelleenkin Tali Ihantalassa. Samalla hän pyysi lisävoimia Vuosalmelle, jolloin hänelle luovutettiin käyttöön Panssaridivisioonan pääosat, Jääkäriprikaatin (5 pataljoonaa) sekä Rynnäkkötykkipataljoonan ja -patterit eli yhteensä 21 tykkiä. Näitä tuki raskaspatteristo 14. Jääkäriprikaatin vahvuus oli 3 335 miestä.<ref name="Suomi taisteli osa 5" />
 
*Tilanne oli suomalaisten kannalta erityisen kriittinen 11.7., jolloin karkureita jouduttiin erillisen pataljoonan avulla palauttamaan takaisin linjaan. Tilannetta pyrittiin helpottamaan mm. ampumalla tykistöllä päivän aikana 13 000 kranaattia Neuvostojoukkoja vastaan ja tuomalla kaksi pataljoonaa täydennysmiehiä paikalle. Huonon sään vuoksi saksalaiset suorittivat vain yhden vaakalennon Vuosalmessa, mutta vihollisen [[Iljušin Il-2|IL-2]]:t hyökkäsivät jatkuvasti.<ref name="Hävittäjälentolaivue26">Hävittäjälentolaivue26 http://www.sci.fi/~fta/havllv26.htm</ref>
 
 
*12.7.1944 Vuosalmella saatiin pysäytetyksi vihollisen eteneminen pitkin rantaa Antreaan päin. Keskustassa oli myös vaikeuksia mutta iltaan mennessä saatiin torjutuksi suurin osa. Illalla oli sillanpääasema noin 6,5 km pitkä ja syvimmillään 2,5 km leveä.
 
 
*13.7. Omat vastahyökkäykset tuottivat paikoittain menestystä.
 
*15.7. Vuosalmelle siirrettiin lisää joukkoja IV Armeijakunnan alueelta. III Armeijakunnalle alistettiin JR 11, JR 200, Kev.Psto 16.<ref name="Murtajan tykistö" />
 
*15.7. Vuosalmelle siirrettiin lisää joukkoja IV Armeijakunnan alueelta. III Armeijakunnalle alistettiin JR 11, JR 200, Kev.Psto 16.
 
 
*16.7. suoritettiin joukkojen vaihtoja. Lähes viisi viikkoa taistellut JR 49 pääsi lepäämään ja tilalle saapui W. Halstin komentama JR 11.<ref name="Murtajan tykistö" />
 
 
*Taistelut jatkuivat Vuosalmen sillanpääasemassa aina 17.7. saakka. Taisteluluihin osallistui kaikkiaan 8 venäläistä divisioonaa ja joista vain 3 parina viimeisenä päivänä.<ref name="Ratkaisun kesä 1944"/>